Tapahtumajärjestäjät arvostelevat koronarajoitusten kirjavuutta: "Onko tämä nyt hyvää suomalaista hallintoa, ennustettavaa ja selkeää?"

Kirjavat koronarajoitukset hämmentävät tapahtuma-alalla. Kritiikkiä herättää myös se, että kaikki tapahtumat niputetaan rajoituksissa yhteen. Kuva Helsingin kirjamessuilta lokakuussa 2019. HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA

Elias Peltonen / STT

Tapahtumien järjestäjät sekä matkailu- ja ravintola-ala hämmästelevät epävarmuuden ja ennustettavuuden puutetta kirjavien koronarajoitusten keskellä.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksestä jatkaa nykyisillä rajoituksilla ollaan Tapahtumateollisuudessa ja Matkailu- ja ravintolapalvelut Maran johdossa ymmällään. Alalla toivottaisiin myös selkeämpiä aikaraameja rajoitusten purkamiseksi.

Maran toimitusjohtaja Timo Lappi hämmästelee Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöstä jatkaa nykyisillä rajoituksilla, vaikka muissa aluehallintovirastoissa leviämisvaiheen rajoituksia lievennettiin sosiaali- ja terveysministeriön (STM) uusimman ohjauskirjeen lähettämisen jälkeen.

Lapin mukaan jokaisen päätöksen, jolla perustuslaissa turvattua elinkeinonvapautta, omaisuudensuojaa ja työntekijöiden oikeutta työhön rajoitetaan, tulee olla poikkeus.

– Kyllä tässä tehdään nyt varmuuden vuoksi tällaisia massapäätöksiä, jotka eivät voi olla lainmukaisia, Lappi kertoo.

Lappi kritisoikin sitä, että kaikki tapahtumat on niputettu yhteen. Todisteita siitä, että esimerkiksi kongressi- tai messutapahtumissa korona olisi levinnyt, ei hänen käsityksensä mukaan ole.

Mara on valittanut kesän aikana hallinto-oikeuteen useista aluehallintovirastojen päätöksistä, jotka ovat rajoittaneet yleisötapahtumien järjestämistä.

Mara: Nykyisellä koronatilanteella rajoituksia ei voi perustella

Myös Tapahtumateollisuus ry:n puheenjohtajan Pekka Timosen mukaan Suomessa on ajauduttu kummalliseen tilanteeseen, jossa toiminnan logiikkaa on vaikea ymmärtää.

– Totta kai viranhaltijoiden tulee noudattaa lakia, mutta laki on huono ja sen tulkinta on nyt vaihtelevaa. Jos vertailee avien päätöksiä ja tulkintoja eri puolella Suomea, niin ei tässä hyvän hallinnon leimaa synny, Timonen kertoo.

Myös Lapin mukaan Etelä-Suomen avin päätökset syövät pahasti lainsäädännön ja viranomaisten toiminnan legitimiteettiä.

– Onko tämä nyt hyvää suomalaista hallintoa, ennustettavaa ja selkeää? Vastaus on "ei varmasti ole", Timonen sanoo.

Timosen mukaan rajoituksia myös valmistellaan ilman vuoropuhelua alan kanssa kuin luostarin kammiossa.

Nykyisellä koronatilanteella rajoituksia ei Lapin mukaan voi perustella.

– Vaikka tartuntoja on ollut useita satoja päivässä, sairaanhoidon paikat eivät ole lähelläkään ylikuormittumista. Siitä huolimatta Etelä-Suomen aluehallintovirasto pitää täysin mahdottomia säännöksiä esimerkiksi lohkojakojen osalta. Tässä ei ole minkäänlaista oikeasuhtaisuutta eikä välttämättömyyttä, kertoo Lappi.

Tapahtumateollisuuden mielestä harkinta ja päätöksenteko laahaavat perässä

Timosen mukaan tartuntatautilain muutos on linjassa hallituksen viime vuoden toiminnan kanssa.

– Liian vähän liian myöhään. Hallitus on koko ajan myöhässä. Harkinta ja päätöksenteko laahaa perässä. Samalla tuhannet tapahtuma-alan ihmiset ja yritykset ajautuvat epätoivoon, kertoo Timonen.

Lappi toivoo, että tartuntatautilain muutokset saataisiin mahdollisimman nopeasti tehtyä.

Aluehallintoviranomaisten mahdollisesti toisistaan poikkeavat päätökset lisäävät epävarmuutta, joka johtaa Lapin mukaan tapahtumien perumiseen pitkälle tulevaisuuteen.

– Vetoankin tapahtumia järjestäviin yrityksiin, että nyt ei ole aika perua tapahtumia syyskuun jälkipuoliskolta tai siitä eteenpäin. Valtioneuvoston jäsenet ovat selkeästi viestineet sen, että muutoksia on tulossa, mutta muutoksia on tultava hyvin nopeasti, Lappi kertoo.

Oikeusministeri: Tartuntatautilain muutostarve kiireellinen

Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) mielestä tartuntatautilakia on syytä muuttaa ja muutostarve on jo kiireellinen. Kyse on lain pykälästä 58 d, jossa säädetään kahden metrin turvaväleistä sisätiloissa esimerkiksi kulttuuritilaisuuksissa.

– Tämä kohta ei enää vastaa sitä, mitä hallitus on tavoitellut, sanoi Henriksson perjantaina STT:lle.

Ministeri huomautti, että 58 d -pykälän tulkinta johtaa eri tulokseen eri puolilla Suomea.

Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) otti tilanteeseen kantaa Facebookissa perjantaina ja vaati hallitukselta tarvittavia lakimuutoksia. Hän huomautti, että edes kaikkein turvallisimpien tapahtumien järjestäminen ei ole käytännössä nyt mahdollista asukasluvultaan merkittävässä osassa Suomea.

– Alan toimijoille jokainen päivä maksaa ja lasku on liian kova. Vitkastelun aika on ohi.

Tartuntatautilain muutokset ovat tulossa eduskunnan käsittelyyn yhtenä pakettina syyskuun loppupuolella, STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila ennakoi lauantaina MTV:n uutisille . Erillistä muutosta pykälään 58 d ei siis ole luvassa ennen sitä.

Rajoitukset eivät poistuisi, vaikka vapaaehtoista koronapassia käytettäisiin

Perjantaina tiede- ja kulttuuriministeri Kurvinen kertoi MTV:n haastattelussa , että hallitus voisi keventää rajoituksia, jos toimialat ottaisivat omia vapaaehtoisia koronapasseja laajemmin käyttöön. Timosen mukaan koronapassi on kiireellinen, mutta vapaaehtoisella koronapassilla alan vastuulle heitettäisiin jotain, mikä hallituksen olisi itse pitänyt tehdä jo viime keväänä.

Timonen myös linjaa, että koronapassin on tarkoitus olla vaihtoehto rajoituksille.

– Ei siinä muuten ole mitään järkeä. Koronapassin idea on se, että se on rajoitusten vaihtoehto ja että se on väliaikainen niin kauan kuin sitä tarvitaan.

Vapaaehtoisen koronapassin ongelmana on Lapin mukaan se, että nykyinen tartuntatautilaki ei sitä tunne eikä se poista alueellisia rajoituksia.

– Jos vaihtoehto olisi olemassa, että rajoituksia voitaisiin purkaa tai jättää noudattamatta sen perusteella, onko negatiivinen koronatesti tai rokotukset, niin sehän tehtäisiin, mutta eihän sellaista mahdollisuutta ole, Lappi kertoo.

Lappi ei ole virallista koronapassin valmistelua ja käyttöönottoa vastaan, sillä sellainen on hyvä olla varalta esimerkiksi sairaanhoidon kapasiteetin mahdollisesti ylikuormittuessa tai rokotukset kiertävän mahdollisen uuden virusmuunnoksen levitessä.

Se olisi kuitenkin Lapin mukaan pitänyt valmistella jo viime keväänä.

– Jos se valmistuu vasta lokakuussa, silloin ensisijaisena vaihtoehtona on sekä ravintola- että tapahtuma-alan rajoitusten purku.

Timosen mukaan alalla kaivataan eniten samanlaista päätöstä kuin Tanskassa, jossa kaikki rajoitukset purettaisiin.

– Olisi erittäin tärkeää alan kannalta, että hallitus pystyisi sanomaan, että kun saavutamme rokotuskattavuuden X nyt laskettuna päivänä Y, niin rajoitukset puretaan. Se täytyy uskaltaa sanoa, koska se toisi ennustettavuutta ja kannustaisi ottamaan rokotteen, Timonen kertoo.

Kommentoi

Mainos: Warkauden Lehti

Monipuoliset digisisällöt koko kotiin