Sotilaita tappanut pommi-isku vei presidentti Joe Bidenin sisäpolitiikan myrskynsilmään

Aaltolan mukaan Afganistanin kriisi voi luoda Bidenistä kuvan presidenttinä, joka ei osaa päättää asioita. AFP / LEHTIKUVA

Hannu Aaltonen / STT

Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden on joutunut kuluvalla viikolla kovan sisäpoliittisen ryöpytyksen kohteeksi sen jälkeen, kun Kabulin lentokentän lähellä tehty pommi-isku tappoi 13 yhdysvaltalaissotilasta, jotka olivat turvaamassa lentoevakuointeja.

Verisin isku yli vuosikymmeneen on saanut varsinkin republikaanipoliitikot vaatimaan Bidenia, presidenttiä "jolla on verta käsissään", pantavaksi jopa virkasyytteeseen. Vaikka republikaanien kipakka kritiikki oli odotettua, on Bidenilla silti edessään kova haaste, varsinkin kun runsaan vuoden päästä luvassa ovat tärkeät välivaalit, joissa oppositio on perinteisesti vahvoilla.

– Bidenin kannalta tässä on hankalinta, että tämä saattaa jättää kuvan presidentistä, joka ei osaa päättää asioita. Toisaalta pitkässä juoksussa Biden voi korostaa, että juuri hän oli presidentti, joka pystyi vetämään joukot Afganistanista, ja se voi painaa aika paljon, summaa Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.

Aaltola muistuttaa, että demokraattien nykyinen enemmistö kongressissa auttaa Bidenia.

– Sellaisia tutkintakomissioita, joita republikaanit panivat toimeen Barack Obaman aikana, ei nyt saada pystyyn.

Salamasotaa ja varjohallintoa

Afganistanin hallinnon nopea romahtaminen ja Talebanien salamasota näyttivät yllättäneen maailman johtavan suurvallan tiedustelupalvelun housut kintuissa. Aaltola myöntää, että tiedustelussa oltiin hakoteillä, mutta muistuttaa samalla, ettei Afganistanin hallinnolle missään skenaariossa ollut luvassa paljoa aikaa.

– Talebanilla on koko ajan ollut maassa oma varjohallintonsa. (Länsimaiden tukeman) hallinnon kontrolli on rajoittunut alueellisiin kaupunkeihin. Yhdysvallat neuvotteli suoraan Talebanien kanssa ja kehotti sen jälkeen Afganistanin hallitusta neuvottelemaan tykönään siirtymäkaudestaan Talebanin kanssa.

– Kyllä kaikki tähdet taivaalla olivat siinä asennossa, että Afganistanin hallinto oli matkalla pois vallasta. Ei sille ollut edes ajateltu johtavaa roolia siirtymäajan hallinnossa. Se, että romahdus tapahtui noin pian, oli odottamatonta. Synkimmätkin arviot olivat arvioineet hallinnon kestävän kuukauden ja optimistisimmat useita kuukausia, Aaltola jatkaa.

"Ei Yhdysvallat ole mistään lähdössä"

Osa politiikantutkijoista on nähnyt Yhdysvaltain vetäytymisessä Afganistanista merkkejä siitä, että suurvalta olisi sulkeutumassa kuoreensa. Aaltola ei tähän usko.

– Ei Yhdysvallat mistään ole lähdössä. Kaksikymmentä vuotta kestänyt operaatio vain lopetettiin. Siitä ei kannata tehdä liikaa johtopäätöksiä. Yhdysvalloilla on edelleen noin 800 tukikohtaa ympäri maailmaa.

– Yhdysvaltain keskeinen ulkopoliittinen doktriini liittyy nyt Kiinan sitomiseen, liittolaisverkoston uudelleen suuntaamiseen ja demokratian eheyttämiseen, Aaltola luettelee.

Tutkijan mukaan Yhdysvallat pikemminkin palaa takaisin sellaiseen ulkopoliittiseen aikaan, jossa suuria maaoperaatioita pyritään välttämään.

– Yhdysvallat puuttuu tilanteeseen vasta silloin, kun ongelmat kriisialueilla läikkyvät yli joko Yhdysvaltoihin tehtyjen terrori-iskujen muodossa tai sitten maailmankaupan vaarantamisena.

Aaltola arvioi, että tulevaisuuden kriisinhallinta koostuu pienemmistä operaatioista, joissa enemmän vastuuta jätetään alueellisille suurvalloille, joilla on myös enemmän intressejä hoitaa asioita kuin ehkä Yhdysvalloilla.

Kommentoi