YK: Koronapandemia toi viime vuonna nälänhätään suurimman nousun vuosikymmeniin – joka kolmannella ei riittävästi ruokaa, aliravittuja kymmenesosa maailman ihmisistä

Viiden miljoonan asukkaan kaupungissa raportoitiin maanantaina 112 uutta tartuntaa viimeisen vuorokauden ajalta. AFP / LEHTIKUVA

STT–AFP

Koronapandemian seuraukset ovat johtaneet vuosikymmeniin suurimpaan nousuun nälkäänäkevien määrässä, ilmoittaa YK.

Pandemia aiheutti viime vuonna arviolta 18 prosentin kasvun edellisvuodesta nälästä kärsivien ihmisten lukumäärässä, todettiin maanantaina julkaistussa YK:n raportissa. Raportin mukaan korona on valtava takaisku pyrkimyksille varmistaa, että kaikilla on mahdollisuus saada ruokaa.

Maailma oli jo lähestymässä tavoitetta nälän poistamisesta vuoteen 2030 mennessä. YK:n nyt julkaistu raportti varoittaa, että korona on kääntänyt kehityksen takaisin väärään suuntaan.

Kun eri ongelmat kasautuvat

Vaikka pandemian täysimääräistä vaikutusta ei voida vielä määrittää, YK:n raportissa arvioidaan, että vuonna 2020 nälkää koki noin 118 miljoonaa ihmistä enemmän kuin vuonna 2019.

Nyt julkaistujen tulosten mukaan lähes joka kolmas ihminen maailmassa, liki 2,4 miljardia ihmistä, ei saanut riittävästi ruokaa viime vuonna. Aliravittuja oli puolestaan kymmenesosa planeetan väestöstä.

Suurin pandemian vaikutus ravintotilanteeseen oli maissa, joissa esiintyi myös ilmastoon liittyviä katastrofeja tai konflikteja tai molempia.

– Pandemia on vain jäävuoren huippu. Pandemia on paljastanut ruokajärjestelmiemme haavoittuvuudet suurten tekijöiden, kuten konfliktien, ilmaston vaihteluiden sekä talouden taantumien seurauksena, raportissa todetaan.

YK:n mukaan tänä vuonna on kuitenkin mahdollisuus kääntää kehitys myönteiseksi kahden suuren ruoka- ja ravitsemushuippukokouksen sekä ilmastonmuutosta käsittelevän COP26-kokouksen myötä.

WHO syyttää rikkaita maita lisärokotteiden ahnehtimisesta

Maailman terveysjärjestö WHO syyttää rikkaita maita koronarokotteiden ahnehtimisesta. WHO:n mukaan on varakkailta valtioilta "järjetöntä ahneutta" harkita rokotteiden lisätehostetta, eli kolmatta piikkiä, samaan aikaan kun köyhemmissä maissa ihmiset jäävät vailla rokotesuojaa alttiiksi virukselle.

Yhä vihaisemman sävyn ottanut WHO sanoi, että maailma katsoo myöhemmin häveten taaksepäin, jos se tietoisesti päättää jättää heikoimmat pandemian armoille. WHO:n hätätilatoimien johtaja Michael Ryan korosti, että kriisissä on ensin tehtävä eniten hyötyä ja elämää pelastavia valintoja.

Neljä maata on ilmoittanut rokotteen tehostamisohjelmasta ja kourallisen muita maita tiedetään harkitsevan lisäpiikin antamista, sanoi WHO:n johtava tutkija Soumya Swaminathan.

Hän totesi, että tällä hetkellä ei ole tieteellistä näyttöä siitä että koronarokotteen lisätehosteita tarvitaan ehdottomasti.

Britannia poistaa useimmat rajoitukset

Ranskassa määrätään koronarokotukset pakollisiksi terveydenhuollon työntekijöille, ilmoitti presidentti Emmanuel Macron maanantaina. Hän myös ilmoitti, että elokuun alusta lähtien Ranskan ravintoloihin ja muihin vastaaviin tiloihin pääsee sisään vain koronapassia näyttämällä.

Niin ikään Kreikka julkisti päätöksen, jonka mukaan koronarokotukset tulevat pakollisiksi kaikille terveydenhuollon työntekijöille. Pääministeri Kyriakos Mitsotakis lisäsi, että määräys koskee myös vanhainkotien henkilökuntaa.

Britannian hallitus vahvisti maanantaina, että se aikoo toteuttaa suunnitelmansa "vapauden päivästä". Maan on tarkoitus poistaa ensi viikon alussa useimmat koronarajoituksensa. Asiantuntijat ovat varoittaneet, että Britannia ottaa ison riskin, koska maassa todetaan päivittäin yli 30 000 koronatartuntaa.

Sydneyn koronasulku saanee jatkoa

Pandemian huonoja uutisia saatiin viikon aluksi esimerkiksi Australian Sydneystä. Suurkaupungissa kolmatta viikkoa kestäneet sulkutoimet eivät toistaiseksi ole onnistuneet patoamaan koronavirustartuntojen leviämistä.

Viiden miljoonan asukkaan Sydneyssä raportoitiin maanantaina 112 uutta tartuntaa viimeisen vuorokauden ajalta, mikä on uuden tartunta-aallon aikana ennätysmäärä.

Uuden Etelä-Walesin osavaltion pääministerin Gladys Berejiklianin mukaan monia tartuntoja on tapahtunut Sydneyssä perheenjäsenten ja läheisten ystävien välillä, kun oman kotitalouden ulkopuolisten tapaamiskieltoa ei ole noudatettu.

Sydneyn asukkaat saavat tällä hetkellä lähteä kotoaan vain ruokaostoksille, lääkäriin tai ulkoilemaan. Sulkutoimien on ollut määrä päättyä perjantaina, mutta viranomaisten mukaan aikataulussa pysyminen on erittäin epätodennäköistä.

Paikallisten matkustuskieltojen myötä Australian suurin kaupunki on eristetty muusta maasta lähes kokonaan.

Australian väestöstä vasta noin 10 prosenttia on täysin rokotettu koronavirusta vastaan.

Kommentoi