Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen esittää, että Veikkauksen rahapelituottojen ja järjestöjen avustusten yhteys pitäisi katkaista. Mykkänen sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa , että myös kauppojen, huoltoasemien ja ravintoloiden peliautomaatit pitäisi poistaa.
Mykkäsen mielestä nyt olisi sopiva hetki katkaista yhteys, koska valtio joutui joka tapauksessa budjetista paikkaamaan järjestöjen rahoitusta sadoilla miljoonilla euroilla, kun Veikkauksen tuotot laskivat koronaepidemian takia.
Mykkänen kirjoittaa lisäksi tviitissään , että Veikkaustuottojen ja järjestöavustusten yhteys vääristää rahapelaamisen sääntelyä ja monopolin ohjausta.
– Enää se ei takaa järjestöille tasaista rahavirtaakaan, koska monopoli vuotaa ja automaatteja suitsitaan, kuten pitääkin, Mykkänen kirjoittaa.
Veikkauksen asemaa ja Suomen rahapelijärjestelmää Veikkauskratia-kirjassaan tutkinut toimittaja Senja Larsen toivottaa keskustelun tervetulleeksi.
– Tämä on ollut vähän vaiettu asia Suomessa. On heti ammuttu alas kaikenlaisilla Maltan-agentit, kieltolaki ja "Veikkaus pitää lopettaa" -syytöksillä. Ei ole päästy avoimeen, faktapohjaiseen keskusteluun, Larsen sanoo STT:lle.
Larsenin mielestä on ongelmallista, että Suomessa on puhuttu Veikkaus-rahoista ikään kuin ne olisivat puhdasta tuloa. Järjestelmän kustannuksia ei ole tutkittu tai arvioitu. Puolet Veikkauksen tuotoista tulee noin 72 000 peliriippuvaiselta, jotka pelaavat keskimäärin tuhat euroa kuukaudessa.
– Nämä ihmiset ovat usein riippuvuussairaita, köyhiä, työttömiä, eläkeläisiä. Jos he eivät ole köyhiä, kun aloittavat pelaamisen, niin varmasti ovat, kun sitä on kestänyt jonkin aikaa.
Vaikutusta voimistaa se, että pelikoneita sijoitetaan köyhemmille alueille enemmän kuin suurituloisten asuinalueille.
Suomalaiset häviävät ruotsalaisia enemmän
Veikkauksella on Suomessa rahapelien monopoli, mutta sääntelystä huolimatta peliautomaatteja ja mahdollisuuksia on Suomessa tarjolla huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa.
Suomalaiset myös käyttävät rahapeleihin huomattavasti enemmän rahaa kuin naapurimaat ja pelaavat enemmän rahaa kuin mitä he panevat rahasto- ja osakesijoituksiin.
– Suomalaiset pelaavat noin puolet enemmän kuin ruotsalaiset ja säästävät kolmanneksen vähemmän, Larsen huomauttaa.
Media osallistuu ilmiön paisuttamiseen kritiikittömällä lottovoittouutisoinnilla.
Mykkänen sanoo tulleensa sisäministeriaikoinaan vakuuttuneeksi siitä, että pelaamisen aiheuttama riippuvuus muistuttaa huumeriippuvuutta.
– Viime vuosien aikana on käynyt yhä selvemmäksi, että monet vaikuttajat, jotka arvojensa puolesta olisivat hyvin huolissaan peliriippuvaisista ja pelaamisen haitoista, varovat tätä aihetta, koska se vaarantaa heille läheisten järjestöjen tulot, Mykkänen sanoo haastattelussa.
Kokoomuksen kansanedustajista myös esimerkiksi Juhana Vartiainen on arvostellut Veikkauksen asemaa ja suomalaista rahapelijärjestelmää.
– Veikkauksen asema on yhteiskuntamme rumimpia piirteitä, Vartiainen kirjoittaa tviitissään .
Peliautomaattien vankka asema suomalaisten markettien ja ravintoloiden tiloissa nousi keskusteluun keväällä, kun Lidl ilmoitti poistavansa ne. S-ryhmän ja Keskon liikkeissä ne seisovat entisillä paikoillaan.
Näin laaja tarjonta pelikoneista on poikkeuksellista koko maailman tasolla, Larsen sanoo.
– Näitä ei ole missään muualla maailmassa arkisessa ympäristössä. Jopa Las Vegasissa on kasinoihin 21 vuoden ikäraja. Tämä on hyvin suomalainen, omintakeinen järjestelmä.
Kallis tapa rahoittaa hyviä asioita
Veikkauksen kautta kulkevia pelirahoja käytetään laajan järjestökentän tukemiseen, mutta Larsen asettaa kyseenalaiseksi, onko se järkevä tapa. Kun verottaja kerää yhdellä eurolla sata euroa, saadaan rahapelien kautta eurolla vähän päälle kaksi euroa. Veikkauksen pelikate on 1,8 miljardia, ja siitä jää verojen, hallintokulujen, palkkojen ja palkkioiden jälkeen normaalivuonna 1,2 miljardia.
– Maailmalla onnistutaan kyllä rahoittamaan kansanterveyttä, urheilua, kulttuuria ja tiedettä eettisemmillä tavoilla. Ei tämä voi olla Suomen ainoa vaihtoehto.
Järjestelmä on Larsenin mielestä ankkuroitunut suomalaiseen yhteiskuntaan niin vankasti, koska se on monin tavoin kytkeytynyt suomalaiseen poliittiseen järjestelmään.
– Edunsaajajärjestöt pyörittävät politiikan farmiliigaa. Siellä kasvatetaan nuoria politiikkoja ja politiikasta väistyneet henkilöt saavat ministeritason palkkoja.
Järjestöt ovat hanakoita puolustamaan nykyistä mallia, mikä on Larsenin mukaan täysin ymmärrettävää.
– Ymmärrän kyllä järjestöjen huolen. Rahankeräyslaki pitää järjestöjä ja kaikkea hyvää kuten tiedettä, taidetta ja kulttuuria panttivankinaan.
Veikkausta ei sinänsä voi Larsenin mukaan syyllistää. Se toimii juuri niin kuin valtion omistajaohjaus ja yhtiön hallitus sitä ohjeistavat. Suomalaisen rahapelijärjestelmän ongelmia pitäisi kuitenkin pohtia.
– Yleensä monopolien tarkoitus on kilpailun, markkinoinnin ja kulutuksen rajoittaminen. Suomi sen sijaan on päinvastoin vastannut luvattomaan pelitarjontaan ja mainontaan muuttamalla koko maan kasinoksi. Tämän eettisiä, moraalisia ja taloudellisia kustannuksia ei tunneta.