Saimaan verkkokalastuskielto päättyy kuun vaihteessa, kertoo ympäristöministeriö.
Verkkokalastus on täysin kiellettyä Saimaan kalastusrajoitusalueella kesäkuun loppuun lukuun ottamatta alle 22 millimetrin solmuvälin muikkuverkkoja, joiden kielto päättyi aikaisemmin kesäkuussa.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) ja Metsähallitus kehottavat kuitenkin välttämään verkkokalastusta saimaannorppien tärkeimmillä pesimäalueilla ja vakituisilla elinalueilla myös kiellon päättymisen jälkeen heinäkuussa.
– Meillä ei ole varaa menettää yhtään erittäin uhanalaisen saimaannorpan kuuttia verkkoihin, ministeri Mikkonen vetoaa tiedotteessa.
Tilastojen mukaan heinäkuinen verkkokalastus on uhka erityisesti kuuteille. Verkkoihin kuolleista saimaannorpista noin 80 prosenttia on alle 24-kiloisia kuutteja.
– Vetoamme kalastajiin, jättäkää verkot naulaan heinäkuussakin. Verkkokalastuskuolemat aiheutuvat usein inhimillisestä oletuksesta, että verkkokalastuskiellon päätyttyä verkkokalastus olisi vaaratonta. Heinäkuu on kuitenkin vaarallista aikaa kevättalvella syntyneille kuuteille, Mikkonen jatkaa.
Kalastusrajoituksista käytiin keväällä julkinen kiista
Saimaannorppaa suojelevista Saimaan kalastusrajoituksista päätettiin viimeksi toukokuussa. Silloin rajoitusaluetta laajennettiin ja verkkokalastuskieltoa kiristettiin, mutta rajoituksien kestoon ei tehty muutoksia.
Norpat ehtivät keväällä olla lainsuojattomia kolmen viikon ajan, kun aiempi asetus vanheni. Uuden asetuksen antaminen viivästyi valtioneuvostossa, kun kalastusrajoitusten pituudesta ei löytynyt sopua hallituksessa. Nykyiset kalastusrajoitukset ovat voimassa vuoden 2026 huhtikuuhun saakka.
Metsähallitus seuraa norppien verkkokuolleisuutta
Vuosina 2016–2020 puolet havaitusta verkkoihin kuolleista norpista menehtyi heinäkuussa. Aikavälillä todettiin 22 norpan verkkokuolemaa, joista 11 tapahtui nimenomaan heinäkuussa. Metsähallitus arvioi saaneensa tietoonsa vain noin 40 prosenttia saimaannorppien kokonaiskuolleisuudesta.
Saimaannorppa on erittäin uhanalainen. Ennen suojelutoimien aloittamista norppakanta pieneni 1980-luvun alkupuolelle asti. Suojelutoimien myötä kannan koko on hitaasti kasvanut ja poikasten eloonjäämismahdollisuudet ovat parantuneet.
Kannan koko on nykyisin yli 420–430 yksilöä, joista lisääntymiskykyisiä on noin 225 eläintä.