Suomalaisraportti: Ilmastonmuutoksen aiheuttama muuttoliike liittyy tulvien ja hirmumyrskyjen kaltaisiin katastrofeihin – viljelyolojen heikentyminen ei vielä vaikuta yhtä voimakkaasti

Mahdollisesti sadat miljoonat ihmiset joutuvat lähivuosikymmeninä lähtemään kotiseuduiltaan ilmastonmuutokseen liittyvien syiden vuoksi. Kuvassa aita Kreikan ja Turkin rajalla. AFP / LEHTIKUVA

Elina Korkee / STT

Ainakin kymmenet miljoonat, mahdollisesti sadat miljoonat ihmiset joutuvat lähivuosikymmeninä lähtemään kotiseuduiltaan ilmastonmuutokseen liittyvien syiden vuoksi. Suurin osa heistä muuttaa kotimaansa sisällä, mutta jotkut lähtevät kauemmas.

Lähdön syynä ovat useimmin äkilliset katastrofit, kuten tulvat tai hirmumyrskyt. Hitaammat muutokset, kuten viljelyolojen heikentyminen, eivät ainakaan toistaiseksi vaikuta yhtä voimakkaasti.

– Ihmisten on vaikeampi huomata hitaampaa muutosta, ja muutosten yhteyttä ilmastonmuutokseen on vaikeampi tunnistaa. Milloin muutos ylittää sen kestokyvyn, että ei ole enää mahdollista elää omalla kotialueella, pohtii aluekehityksen ja aluepolitiikan professori Eeva-Kaisa Prokkola Oulun yliopistosta.

– Usein ajatellaan, että on epäonnistuminen, jos pitää lähteä kotiseudulta. Muuttoliike on kuitenkin yksi sopeutumisen keino, se voi olla ratkaisu ongelmaan, sanoo erikoistutkija Saija Niemi Siirtolaisuusinstituutista.

Prokkola ja Niemi olivat mukana tutkijaryhmässä, joka selvitteli ilmastonmuutokseen liittyvää muuttoliikettä nyt ja tulevaisuudessa. Valtioneuvoston kanslian tilaamassa raportissa käsiteltiin myös sitä, miten Suomen ja EU:n tulisi muuttuvassa tilanteessa toimia. Osa Euroopan maista on viime vuosina kiristänyt maahanmuuttopolitiikkaansa.

– Enimmäkseen muutetaan oman maan sisällä. Sisäinen muuttoliike on suurta ja koko ajan lisääntynyt, toteaa Prokkola.

– Rajat ylittävästä muuttoliikkeestä ei ole samalla tavalla tilastoja. Ei ole oikein tilastoja ja tietoa siitä, missä määrin ympäristösyyt ovat pitkien muuttojen taustalla, hän jatkaa.

Jo nyt ilmastonmuutokseen liittyvien syiden vuoksi kotiseudultaan lähteneitä on enemmän kuin heitä, jotka pakenevat sotaa tai muuta väkivaltaa.

Arviot määrästä vaihtelevat

Maailmanpankki on arvioinut, että vuoteen 2050 mennessä noin 143 miljoonaa ihmistä voi joutua lähtemään kotiseuduiltaan kauemmas kuin 14 kilometrin päähän ilmastonmuutokseen liittyvien syiden vuoksi.

Arvio sisältää Latinalaisen Amerikan, Saharan eteläpuoleisen Afrikan ja eteläisen Aasian. Suurin osa lähtijöistä muuttaa arvion mukaan kotimaansa sisällä.

– Maailmanpankin luku on korkea, mutta se ei vielä sisällä globaalia pohjoista, huomauttaa Prokkola.

Kansainvälinen luontopaneeli IPBES puolestaan on arvioinut, että vuoteen 2050 mennessä noin 50–700 miljoonaa ihmistä joutuu luonnonolojen muutosten vuoksi lähtemään kotiseuduiltaan. Arvion taustalla on ilmastonmuutoksen lisäksi myös luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja muu ihmisen aiheuttama elinympäristön heikkeneminen.

Merenpinnan nousu vaikuttaa myöhemmin

Ajallisesti pidemmälle menevissä ennusteissa – esimerkiksi vuoteen 2100 asti – keskeistä on muun muassa merenpinnan nousu. Näin pitkälle tulevaisuuteen on huomattavasti vaikeampi tehdä arvioita.

– Merenpinnan nousu tulee vaikuttamaan miljoonakaupunkeihin. Aasia on korkean riskin alueella, Euroopassa taas Atlantin rannikolla sijaitsevat kaupungit, sanoo Prokkola.

Hän kertoo, että erään tutkimuksen mukaan Yhdysvalloissa noin 13 miljoonaa ihmistä asuu alueilla, joiden ennakoidaan jäävän veden pinnan alle vuoteen 2100 mennessä.

Merenpinnan nousu vaikuttaa myös siten, että matalalla merenpinnasta sijaitsevia viljelysalueita menetetään. Osalla ihmisistä ei enää ole muuta mahdollisuutta kuin lähteä.

Muuttoliike saattaa muuttua

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia pakoon lähtevistä ihmisistä todennäköisesti pienehkö osa hakeutuu Eurooppaan ja heistä vähäinen osa Suomeen.

– Kukaan ei pysty arvioimaan tarkasti, paljonko Suomeen mahdollisesti tulee ihmisiä ilmastonmuutoksen vuoksi, sanoo Siirtolaisuusinstituutin Niemi.

Tuleviin muuttoliikkeisiin vaikuttaa osaltaan se, että Afrikassa väkimäärä on lähivuosikymmeninä kasvamassa kohti kahta miljardia. Aasiassa taas väestönkasvu on hidastunut.

– Muuttosuunta on historiallisesti ollut se, että Afrikasta tullaan Eurooppaan. Sieltä on muutettu paljon myös Saudi-Arabiaan, sanoo Prokkola.

Prokkolan mukaan Suomeen voi vastaisuudessa olla entistä enemmän tulijoita myös Aasiasta, jos meriliikenne Koillisväylän kautta vilkastuu. Venäjä on myös merkittävä kauttakulkumaa. Kovin varmoja ennusteita ei kuitenkaan voi tehdä.

– Muuttoliikkeen dynamiikka voi muuttua. Vuosi 2015 on sellainen esimerkkitilanne, josta voidaan oppia, Prokkola toteaa.

Diaspora tukee muuttajaa

Siihen, minne päin muuttoliikkeet suuntautuvat, vaikuttavat osaltaan jo olemassa olevat diasporat – eli ihmisryhmät, jotka asuvat jossain muualla kuin syntymämaassaan sekä heidän jälkeläisensä uudessa kotimaassa.

– Heillä on jokin linkki entiseen kotimaahan. Diasporalla on isokin merkitys siihen, mihin päin lähdetään. Lähtijä on ehkä kuullut sukulaisilta jo vuosia siitä, millaiset olot uudessa kotimaassa on, kertoo erikoistutkija Saija Niemi.

– Kulttuurinen ja sosiaalinen puoli ovat tärkeitä. Jos pitää muuttaa, ihminen mielellään lähtee alueille, joissa jo asuu samanlaisen taustan omaavia ihmisiä kotiseudulta. Se auttaa sopeutumista.

Esimerkiksi Uudessa-Seelannissa on Tyynenmeren saarilta muuttaneita ihmisiä. Uudet saarilta tulijat voivat saada heiltä tukea, vaikkapa apua työpaikan löytämiseen.

Myös siirtolaisten rahalähetyksillä entiselle kotiseudulle on merkitystä. Rahoilla sukulaiset saattavat pystyä esimerkiksi hankkimaan sellaisten viljelyskasvien siemeniä, jotka kestävät paremmin kuivuutta.

– Rahalähetykset voivat siis edistää sitä, että ihmiset pystyvät jäämään kotiseuduilleen tai ainakin siirtämään muuttoa myöhemmäksi, sanoo Niemi.

Niemen mukaan diasporassa elävien ihmisten tietoa ja kielitaitoa kannattaisi hyödyntää nykyistä enemmän Suomen harjoittamassa kansainvälisessä yhteistyössä ja kehitysyhteistyössä.

Osa jää, vaikka olot vaikeutuvat

Osa ihmisistä jää vapaaehtoisesti riskialueille, vaikka hekin kokevat ilmastonmuutoksen vaikutukset.

– Tähän on usein kulttuurisia syitä – halutaan pitää omasta kulttuurista ja kielestä kiinni. Liikkumattomuutta tutkitaan nykyisin paljon samassa yhteydessä kuin liikkuvuuttakin, kertoo Niemi.

Paikalleen jäävillä voi olla esimerkiksi talo, jossa edelleen halutaan asua. Tai esivanhempien hautapaikkoja, joita ei haluta jättää.

Osa riskialueiden ihmisistä taas haluaisi lähteä, mutta he eivät pysty esimerkiksi hankkimaan matkarahoja. Tutkijat puhuvat myös eri tavoin haavoittuvassa tilanteessa olevista ihmisistä, joiden on vaikeaa tai mahdotonta muuttaa. Näitä ihmisryhmiä voivat olla esimerkiksi vammaiset, vanhukset tai naiset.

– Muuttopäätökseen vaikuttavat monet asiat. Mahdollisuudet muuttaa voivat vaihdella samallakin alueella riippuen yksilöiden, kotitalouksien ja yhteisöjen erilaisesta tilanteesta, toteaa Niemi.

– Vaikka jotkut eivät nyt halua lähteä pois, voi olla että ilmastonmuutoksen pahentuessa he muuttavat mielensä ja haluavat lähteä, hän jatkaa.

Kommentoi