Suomen metsälobbaus EU:ssa herättää närää hallituksen sisällä – "Ei voi vain yhdestä kulmasta viedä viestiä eteenpäin"

Ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.). -KOIVISTO ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA

Heta Hassinen / STT

Hallituspuolue vihreiden riveistä arvostellaan Suomen vaikuttamistyötä EU:n metsäpolitiikassa. Vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistö on kritisoinut viime päivinä Twitterissä pääministeri Sanna Marinia (sd.) siitä, että tämä on lobannut metsien ympäristövaatimuksien heikentämisen puolesta.

Keskustelun sytykkeenä toimi ruotsalaislehti Dagens Nyheterin toissa viikolla julkisuuteen nostama lobbauskirje, jonka pääministerit Sanna Marin ja Stefan Löfven olivat huhtikuussa lähettäneet EU-komissiolle. Siinä pääministerit pyrkivät vaikuttamaan EU-komission linjauksiin kestävien rahoitustuotteiden määritelmän eli taksonomian teknisistä arviointikriteereistä.

Kirjeessään pääministerit toivat esiin muun muassa huolta metsänkäytön tulevaisuudesta. Kirjeeseen kohdistuneen kritiikin ytimenä on ollut, että metsätalouden näkökulmaa olisi ajettu luonnonsuojelun kustannuksella.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen (vihr.) mukaan julkisuuteen tullut pääministerien kirje ei edusta Suomen kantaa tasapainoisesti.

– Suomen kannassa korostetaan hyvin sitä, että metsätalouden osalta tulee varmistaa, että metsien hiilinielu kasvaa ja luonnon monimuotoisuus ei ainakaan heikkene, Mikkonen sanoi STT:lle.

Mikkonen huomauttaa, että hallituksen kannassa asiaan on otettu useita eri näkökulmia huomioon ja tämän tulisi välittyä myös ulospäin.

– Kun puhumme ulospäin ja lobbaamme, niin yhtä vahvasti pitää olla kaikki eri näkökulmat mukana. Ei voi vain yhdestä kulmasta viedä viestiä eteenpäin.

Kanta esitelty eduskunnalle viime kesänä

Taksonomiaa on pidetty yhtenä EU:n keskeisistä ilmastotoimista. Kestävien rahoitustuotteiden määritelmällä EU pyrkii ohjaamaan sijoituksia tulevaisuudessa niin, että ne tukisivat ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviä hankkeita.

Yhteiset määritelmät tarjoaisivat sijoittajille aiempaa selkeämpää tietoa siitä, miten ympäristö- ja ilmastoystävällisiä eri sijoituskohteet ovat.

Arviointikriteereillä puolestaan määritellään tarkemmin sitä, millä perustein toimintoja luokiteltaisiin kestäviksi.

Eurooppa-asioiden alivaltiosihteeri Jari Luodon mukaan pääministerien kirje ei ole ristiriidassa Suomen hallituksen yhdessä tekemien ja eduskunnalle esiteltyjen linjausten kanssa. Selvitys Suomen kannasta on lähetetty eduskunnalle viime kesänä.

– On todettu hallituksen puolelta, että kun näitä teknisiä arviointikriteerejä tehdään, niin niissä noudatetaan taksonomia-asetuksen säännöksiä ja huomioidaan olemassa oleva EU-lainsäädäntö ja lainsäädäntökehikko mahdollisimman kattavasti, Luoto kommentoi STT:lle.

Suomen kannassa todetaan, etteivät tekniset arviointikriteerit saisi johtaa EU-oikeuden sisäisiin ristiriitoihin eikä yrityksille saisi syntyä kohtuutonta hallinnollista taakkaa.

Mikkonen näkee mahdollisuuden mennä pidemmälle

Suomen kannassa myös huomautetaan, että arviointikriteerit voivat olla lainsäädäntöä tiukempia erityisesti aloilla, joiden säädöksissä erillistä kestävyystarkastelua ei vielä ole.

Vihreiden Mikkonen korostaa tätä mainintaa ja katsoo, että Suomen kannan mukaan taksonomia voisi mennä EU-lainsäädäntöä pidemmälle.

Hän sanoo, että EU:n ympäristölainsäädännössä määritellään lähinnä minimitasoja ja -velvollisuuksia, ja nyt taksonomialla pyritään erottelemaan sellaisia hankkeita, jotka ovat nimenomaisesti erityisen kestäviä hankkeita.

Mikkonen muistuttaa, ettei taksonomia tule yksin määrittelemään, mitkä hankkeet saavat rahaa ja mitkä eivät, vaan sillä pyritään ohjaamaan rahaa ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviin hankkeisiin.

Jatkossakin rahoitusta saisivat todennäköisesti myös muunlaiset hankkeet.

Ymmärrettävyyttä kriteereihin

Metsäisinä, pohjoisina jäsenmaina metsäkysymykset ovat perinteisesti tärkeitä Suomelle ja Ruotsille. Luodon mukaan vaikuttamistyössä on pyritty korostamaan sitä metsäosaamista, mitä Suomelle on kertynyt.

Luoto kuvailee vaikuttamistyön keskeisen pyrkimyksen olleen se, että taksonomian teknisistä kriteereistä tulisi selkeitä, johdonmukaisia ja toteuttamiskelpoisia.

– Sekä rahoittajien että metsänomistajien kannalta täytyy olla niin, että nämä kriteerit ovat yksiselitteisiä ja ymmärrettäviä, Luoto sanoi.

Kirjeessään Marin ja Löfven vetosivat komissioon, ettei asetuksessa muun muassa mainittaisi luonnonläheisen metsätalouden käsitettä. Luoto kertoo vastustuksen takana olevan se, että luonnonläheiselle metsätaloudelle ei ole vakiintunutta yksiselitteistä määritelmää, vaan asia on komissionkin mukaan vielä keskustelun alla.

Tähän ympäristö- ja ilmastoministeri Mikkonen toteaa, että termien kohdalla on tärkeää pyrkiä ymmärrettävyyteen.

– On tärkeää, että kaikki tietävät, mitä eri termeillä tarkoitetaan, Mikkonen sanoi.

Tasapainottelua eri kantojen välillä

Esiin pulpahtanut keskustelu osoittaa sen, että Suomi tasapainottelee metsälinjauksissaan usein eri näkökulmien välillä.

Esimerkiksi hallituksen EU-selonteossa luonnonvarojen kestävää käyttöä käsittelevä luku alkaa luonnon monimuotoisuuden elvyttämisen tärkeydestä.

Jo seuraavassa kappaleessa tuodaan kuitenkin esiin, että metsillä on Suomelle keskeinen merkitys talouden ja työllisyyden kannalta. Metsäteollisuuden tärkeyttä korostetaan.

– Sen (metsäteollisuuden) merkitys voi edelleen vahvistua uusien, fossiilisia korvaavien tuotteiden ja raaka-aineiden myötä, selonteossa todetaan.

Toisaalta selonteossa tuodaan esiin myös se, että metsänkäytössä on huomioitava luontokadon torjuminen.

Metsiin ja metsänkäyttöön liittyvistä kannoista tullaan todennäköisesti keskustelemaan lähitulevaisuudessa tiiviisti, sillä EU-komissio esittelee heinäkuussa ison tukun lakiuudistuksia, joilla pyritään avittamaan EU:n yhteisten ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Kommentoi