Tutkivan journalismin yhdistys on myöntänyt vuoden 2020 Lumilapio-palkinnon Karoliina Paanaselle ja Jarno Liskille. Paanasen ja Liskin artikkeli silloisen valtiovarainministeri Katri Kulmunin koulutusostojen epäselvyyksistä julkaistiin Suomen Kuvalehdessä kesäkuussa 2020.
Paanasen ja Liskin artikkeli “Kallista konsultointia“ paljasti, miten huomattava summa julkisia varoja päätyi osaksi puoluepoliittista vaikutustyötä, kuvailee yhdistys tiedotteessa. Ministeri oli käyttänyt kahden ministeriön rahoja tavalla, jossa veronmaksaja päätyi maksamaan Kulmunin viestintäkoulutusta ministerin tehtäviin kuuluvien esiintymisten lisäksi keskustan puheenjohtajavaaleja varten.
Paljastus johti lopulta ministerin eroon, koulutukseen käytettyjen rahojen palauttamiseen ja rikostutkintaan.
– Toimittajat olivat julkisia hankintatietoja tutkimalla päässeet merkittävän uutisaiheen jäljille ja skuuppi johti laajaan keskusteluun siitä, mikä on hyväksyttävää julkisten varojen käyttöä poliitikolle, Tutkivan journalismin yhdistyksen puheenjohtaja Ville Eklund sanoo tiedotteessa.
Erityisen ansiokasta artikkelille on tutkivan journalismin yhdistyksen mukaan se, että se konkreettisesti näytti miten viestintäkonsulttien palveluita käytetään Suomen politiikassa. Yhdistyksen mukaan erilaisesta viestinnän ammattilaisten valmennuksesta on tullut kotimaan politiikassa arkipäivää, mutta se jää yleensä piiloon vallan kulisseihin.
Yhdistyksen mukaan koronatilanne näkyi vuoden aikana kirjoitetuissa tutkivissa jutuissa, mutta raadin iloksi toimittajat löysivät runsaasti myös muita aiheita.
Tutkivan journalismin yhdistys myöntää Lumilapio-palkinnon vuoden parhaalle tutkivalle juttukokonaisuudelle.
Finnwatchin pitkäaikainen työ yritysvastuullisuuden lisäämiseksi toi Jääraappa-palkinnon
Yhteiskunnan avoimuuden edistämisen vuoden 2020 tunnustuspalkinto Jääraappa myönnetään yritysvastuullisuutta tutkivalle kansalaisjärjestö Finnwatchille. Finnwatch palkitaan sinnikkäästä työstä, jota yhdistys on tehnyt lähes kaksi vuosikymmentä yritysten ihmisoikeuksien, ilmastovaikutusten sekä verovastuullisuuden epäkohtien paljastamiseksi.
Finnwatch on tuonut esiin muun muassa pakkotyövoiman käyttöä Suomessa myytävien elintarvikkeiden taustalla, puutteita äitiyspakkaukseen sisältyvien tuotteiden vastuullisuudessa, Outokummun alihankintaketjun ihmisoikeusloukkauksia Brasiliassa, kotimaisten design-tuotteiden tuotanto-olojen laiminlyöntejä ja sote-yritysten harjoittamaa verosuunnittelua.
Tutkivan journalismin yhdistyksen tiedotteen mukaan Finnwatchin raporteilla on ollut konkreettisia vaikutuksia yritysten toimintatapojen muuttamiseksi ja se on luonut yhteiskunnallista keskustelua sekä painetta yritystoiminnan avoimuuden lisäämiseksi.