Vuoden alusta tämän viikon perjantaihin mennessä Yhdysvalloissa oli kuollut ampuma-aseväkivallan seurauksena yli 16 700 ihmistä ja haavoittunut yli 13 900. Asia selviää ampuma-aseväkivaltatapauksia tarkkailevan Gun Violence Archiven (GVA) seurannasta .
Joukkoampumisia oli ollut 216 ja joukkosurmia 13. Joukkoampumiseksi GVA määrittelee ampumisen, jossa on haavoittunut tai kuollut ampujaa lukuun ottamatta vähintään neljä ihmistä.
Yhdysvaltain liittovaltion poliisilla FBI:lla ei puolestaan ole suoranaista määritelmää joukkoampumiselle, mutta heiltä löytyy määritelmä joukkosurmalle. Tämän määritelmän mukaan tekijää lukuun ottamatta vähintään neljä ihmistä on saanut surmansa veriteon seurauksena. Joukkosurma voi tarkoittaa myös muuta kuin ampumista.
GVA:n tilastojen mukaan edellinen joukkosurma on tapahtunut 9. toukokuuta Coloradossa. Asemies oli ampunut kuoliaaksi kuusi ihmistä ja itsensä.
Lukemat ovat olleet korkeat myös korona-aikana. Vuonna 2020 Yhdysvalloissa oli 610 joukkoampumista ja 21 joukkosurmaa. Tätä edeltävänä vuonna vastaavat luvut olivat 417 ja 31.
Aseväkivalta on pitkälti kytköksissä käsiaseisiin
Yhdysvaltalaisen tutkimuslaitos ja ajatushautomo RAND Corporationin käyttäytymistieteen vanhemman tutkijan Andrew Morralin mukaan Yhdysvalloissa on poikkeuksellisen paljon joukkoampumisia verrattuna muihin maailman maihin.
– Minulla ei ole asiasta tarkkaa tietoa, mutta luulen meidän olevan kansainvälisesti mitta-asteikon ulkopuolella. On olemassa erilaisia joukkoampumisia ja meillä on niistä kaikkia, Morral kertoo STT:lle.
Morralin mukaan Yhdysvalloissa on lisäksi havaittavissa yksi erityinen joukkoampumistyyppi, josta ei juuri kuule maan rajojen ulkopuolelta. Kyseessä on julkisella paikalla tehty joukkoampuminen, jonka tavoitteena on vain tappaa mahdollisimman monta ihmistä.
– Tarkoitan näitä outoja tapauksia, joissa joku alkaa vain ampua julkisessa tilassa. Ei siksi, että hän tietäisi ketä ampuu, vaan koska hän haluaa tappaa ihmisiä, Morral kertoo.
Valtaosa Yhdysvaltain aseväkivallasta on Morralin mukaan kytköksissä käsiaseisiin. Aseiden määrää enemmän väkivaltatapausten määrään voikin vaikuttaa nimenomaan aseiden laatu.
Esimerkiksi Vermontissa, Wyomingissa, Montanassa ja Alaskassa on paljon aseita, mutta aseenomistajilla on pitkälti pitkiä aseita, jotka saattavat olla esimerkiksi metsästyskäyttöön tarkoitettuja. Näissä osavaltioissa on paljon itsemurhia, mutta ei niinkään paljoa surmia.
Suomessakin asekanta on niin ikään pitkälti metsästyskäyttöön tarkoitettua ja aseenomistajilla on hallussaan lähinnä pitkiä aseita.
Asemyynti kasvoi myös korona-aikana
Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen professorin Benita Heiskasen mukaan joukkoampumisten jälkimainingeissa ajatellaan aina, että aseiden vastustajat tulevat ajamaan kongressissa läpi rajoituksia. Tämä pelko johtaa siihen, että ampuma-aseiden myynti kasvaa.
– Eli silloin rynnätään asekaupoille, ennen kuin liberaalit alkavat tehdä jotain rajoituksia aseosto-oikeuteen.
Myös Morral kertoo asemyynnissä havaitun selkeitä hyppyjä aina joukkoampumisten jälkeen. Hänen mukaansa asemyynti kasvoi huomattavasti myös koronakriisin aikana sekä tämän vuoden tammikuussa. Jälkimmäisen taustalla ovat mahdollisesti loppiaisen tapahtumat. Tuolloin kautensa viimeisiä hetkiä viettäneen presidentti Donald Trumpin kannattajat hyökkäsivät Yhdysvaltain kongressitaloon ja kuolemiin johtaneita tapahtumia kuvailtiin kapinaksi.
Tutkijan mukaan on kuitenkin huomioitava, ettei ostotapahtumista ole julkisesti tarjolla hyviä tilastoja. Myyntitapahtumien hyppäyksiä mitataankin tavallisesti taustaselvitysten määrien pohjalta.
– Voimme oikeastaan vain sanoa, että taustaselvitysten määrä on lisääntynyt ja uskomme tämän tarkoittavan myös sitä, että asemyynti on lisääntynyt, hän sanoo.
RAND: Kätketty ase voi lisätä väkivaltaa
RAND on tehnyt mittavan kirjallisuusarvioinnin, jossa sen tutkijat ovat käyneet läpi tutkimuksia, jotka tarkastelevat jotain rajoituksiin tai aseisiin liittyvää osa-aluetta ja tehneet tämän pohjalta johtopäätöksiä siitä, mitä tieteelliset tiedot osoittavat eri rajoitusten vaikutuksista vaikkapa ampuma-aseväkivaltaan tai itsemurhiin.
Yhdysvalloissa yksi pisimpään tutkittuja aiheita ovat olleet niin sanotut concealed carry -lait, jotka antavat yksilölle luvan kantaa asetta julkisella paikalla, jos ase on kätkettynä.
Morralin mukaan osa tutkijoista on sitä mieltä, että mitä useammalla on ase mukanaan, sitä turvallisempia kaupungin kadut ovat kaikille. Toiset taas ovat katsoneet samoja aineistoja ja tulkinneet asian olevan täysin päinvastoin.
Morralin mukaan tästä yksittäisestä aiheesta on tehty valtava määrä tutkimusta, mutta tulokset eivät ole siitä huolimatta selviä. RAND on tehnyt asiasta tuoreeltaan myös omaa tutkimusta, jonka pohjalta Morral uskaltaa kuitenkin arvioida olevan rajoitetusti todisteita siitä, että concealed carry -lait lisäisivät väkivaltaa.
Yleinen stand your ground -laki poistaa perääntymisvelvoitteen
Tukevia todisteita RAND puolestaan löysi kirjallisuusarviointinsa perusteella sille, että niin sanotut stand your ground -lait lisäisivät ampuma-asein tehtyjä surmia. Morralin mukaan kyseisiä lakeja on hänen arvionsa mukaan noin 30–35 osavaltiossa.
Yhdysvalloissa laki velvoittaa tavallisesti ihmistä perääntymään, jos hän joutuu väkivaltaiseen yhteenottoon tai uskoo yhteenoton muuttuvan väkivaltaiseksi. Laki vaatii perääntymistä, jos tämä on mahdollista tehdä turvallisesti.
Stand your ground -laki kuitenkin poistaa tämän velvoitteen. Benita Heiskasen mukaan henkilöllä on stand your ground -lain mukaan oikeus ampua, jos kokee hän henkensä uhatuksi.
– Vähemmän yllättäen nämä lait on yhdistetty jonkintasoiseen lisäykseen ampuma-asesurmissa, RANDin Morral summaa.
Heiskasen mukaan stand your ground -lait olivat paljon esillä mustan nuoren Trayvon Martinin kuolemaan vuonna 2012 johtaneen ampumisen yhteydessä. Martinin ampunut George Zimmerman vetosi tuolloin kyseiseen lakiin. Zimmerman vapautettiin lopulta syytteistä.
Rasismia ja poliisiväkivaltaa vastustava Black Lives Matter -liike sai syntynsä Martinin kuolemaan johtaneen ampumatapauksen seurauksena.
Liittovaltion kukkarosta vihdoin rahaa myös tutkijoille
RANDin selvitystyön pohjilta yksi tärkeimmistä johtopäätöksistä on kuitenkin ollut se, kuinka vähän hyvää tutkimusta aseväkivallasta on tehty. Tutkimuksen puutteellisuuteen on vaikuttanut muun muassa se, ettei liittovaltio tukenut tutkimusta yli 20 vuoteen.
Morralin mukaan liittovaltio ei tehnyt vuosien 1996 ja 2019 välillä lainkaan sijoituksia, jotka koskivat ampuma-aseväkivaltatutkimusta.
– Joidenkin arvioiden mukaan ampuma-aseväkivaltatutkimusta on ollut noin neljä prosenttia verrattuna tutkimukseen muista kuolinsyistä, joihin kuolee samankaltaisia määriä ihmisiä, hän sanoo viitaten muun muassa maksatautiin ja verenmyrkytykseen.
Asia on kuitenkin muuttunut tuoreeltaan Yhdysvalloissa, ja maan kongressi osoitti vuoden 2019 joulukuussa varoja ampuma-aseväkivaltatutkimukseen.
– Se on merkki muutoksesta, Morral ennustaa.