Suomen Pankki vaatii velkakaton ja asuntolainojen pituusrajoituksen ottamista käyttöön viipymättä. Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen kertoi tiedotustilaisuudessa, että velkakatto pitäisi asettaa viisinkertaiseksi suhteessa lainanottajan bruttotuloihin.
Neutraali laina-aika olisi hänen mukaansa 26 vuotta.
– Kotitalouksien velkaantumiseen liittyy huolestuttavia piirteitä, Nykänen painottaa.
Hän arvioi, että kotitalouksien velkaantuminen lähti kasvamaan hyvin nopeasti viime kesänä asuntomarkkinoiden elvyttyä koronapandemian ensimmäisen aallon jälkeen.
Pitkiä, jopa 40 vuoden asuntolainoja nostetaan nyt enemmän kuin koskaan. Entistä suurempi osa uusien asuntolainojen määrästä on myönnetty ihmisille, joilla on runsaasti velkaa heidän tuloihinsa nähden. Nykänen moittii liikepankkeja uusien asuntoluottojen lainaehtojen löystymisestä.
Hän ei allekirjoita väitteitä, että rajoitustoimet kohdistuisivat raskaimmin ensiasunnon ostajiin. Hänen mukaansa ensiasunnon ostajilla tulojen ja velkojen suhde on kokonaisuudessaan terveempi kuin monilla asunnonvaihtajilla.
Asuntojen hintaerot suurimpien kaupunkien välillä ovat jatkaneet kasvuaan pandemian aikana. Tämä merkitsee sitä, että pahin epäsuhta tulojen ja velkojen välillä on pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa.
Myös erittäin suuria taloyhtiölainoja pitäisi rajoittaa
Suomen Pankki on huolissaan myös taloyhtiölainoista, joiden osuus kotitalouksien velasta on kasvanut edelleen.
– Erittäin suurten taloyhtiölainojen rajoittaminen ehkäisisi asuntorahoituksen riskejä, Nykänen sanoo.
Hänen mukaansa taloyhtiölainat voivat hämärtää asunnonostajien käsitystä asumisen kokonaismenoista ja houkutella ostamaan omaan velan- ja vastikkeenhoitokykyyn nähden kalliita asuntoja.
Suomen Pankki vaatii, että asuntojen hankintaan käytettäviä taloyhtiölainoja tulisi säännellä mahdollisimman samankaltaisesti kuin asuntolainoja. Taloyhtiölainojen enimmäisosuuden ja -pituuden rajoittaminen hillitsisi suurimpien taloyhtiölainojen myöntämistä.
Finanssiala varoittaa hätiköidyistä päätöksistä
Finanssiala varoittaa, että nyt ei pidä hätiköidyillä ratkaisuilla vaikeuttaa suomalaisten kotitalouksien asunnonhankintaa ja työvoiman liikkuvuutta, sillä Suomi on vasta toipumassa koronapandemian synnyttämästä talouskriisistä.
– Pandemian aikana syntyi asuntomarkkinoille uutta kysyntää, kun osa kotitalouksista huomasi, että nykyiset asumisolot eivät vastaa etätyöajan tarpeita, muistuttaa Finanssialan johtaja Veli-Matti Mattila tiedotteessa.
Hän huomauttaa, että osalle kotitalouksia on kertynyt koronan aikana säästöjä, joita on esimerkiksi ulkomaan matkailun puuttuessa sijoitettu asuntovarallisuuteen. Hänen mukaansa kysyntää lisäävät tekijät ovat ainakin osin väliaikaisia.
Taloyhtiölainojen enimmäismäärien rajoittamista Finanssiala sen sijaan kannattaa.
Kotitalouksien velat heikentävät kriisinkestävyyttä
Kotitalouksien pitkään kasvanut velkaantuneisuus heikentää Nykäsen mukaan koko Suomen kykyä selvitä tulevista talouskriiseistä.
Suomen talous on selvinnyt kokonaisuudessaan koronapandemiasta odotettua pienemmin vaurioin. Pandemia ei ole horjuttanut Suomen rahoitusjärjestelmän toimintakykyä. Suomalaisten pankkien tilanne on säilynyt hyvänä, mutta luottoriskit ovat kasvaneet.
Nykäsen mukaan voimakas raha- ja finanssipoliittinen elvytys, pankkien myöntämät joustot lainanhoitoon, suorat yritystuet sekä makrovakausvaatimusten ja muun pankkisääntelyn helpotukset ovat auttaneet kotitalouksia ja yrityksiä pandemian aikana.
– Erilaiset tukitoimet ovat olleet välttämättömiä, ja ne ovat rakentaneet siltaa pandemian yli, Nykänen arvioi.
Hän varoittaa kuitenkin, että kaikkia koronan vaikutuksia ei ole vielä nähty. Ne voivat tulla viiveellä.