Korona ei näytä vaikuttaneen sotilasmenojen kasvuun – Kiinassa historiallinen kasvuputki jatkuu, mutta USA:n etumatka on yhä valtava

Sotilasmenot kasvoivat siitä huolimatta, että koronapandemia aiheutti selvän notkahduksen talouteen useimmissa maissa. AFP / LEHTIKUVA

Niilo Simojoki / STT

Maailman yhteenlasketut sotilasmenot kasvoivat viime vuonna 2,6 prosenttia edellisvuodesta, kertoo Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin Siprin tuore selvitys. Rahassa mitattuna ylivoimaisesti eniten sotilaalliseen voimaansa panostavat yhä Yhdysvallat ja Kiina, joiden yhteenlasketut puolustusbudjetit ovat yli puolet maailman kaikista sotilasmenoista.

Siprin arvio viime vuoden sotilasmenoista, vajaat 2 000 miljardia dollaria (1 700 mrd. euroa), on samaa mittaluokkaa kuin Yhdysvalloissa viime kuussa hyväksytty presidentti Joe Bidenin koronaelvytyspaketti.

Sotilasmenot kasvoivat siitä huolimatta, että koronapandemia aiheutti selvän notkahduksen talouteen useimmissa maissa. Maailmantalouden supistuttua sotilasmenojen keskimääräinen osuus globaalista bruttokansantuotteesta nousi 2,2:sta 2,4 prosenttiin, Sipri arvioi.

Siprin tutkijan Diego Lopes da Silvan mukaan voidaan melkoisella varmuudella sanoa, ettei koronalla ollut merkittävää vaikutusta globaaleihin sotilasmenoihin ainakaan ensimmäisen pandemiavuoden aikana.

Instituutin mukaan vastaavaa sotilasmenojen bkt-osuuden nousua ei ole koettu sitten vuoden 2009 finanssikriisin. Siprin tilastot kuitenkin paljastavat, että vuonna 2011 vastaava globaali bkt-osuus oli täsmälleen sama (2,4 prosenttia) kuin viime vuonna.

USA:ssa menot yhä pienemmät kuin 2011

Talouksien supistuminen ja sotilasmenojen kasvu heijastuivat viime vuonna myös sotilasliitto Natoon, missä nyt jo 12 jäsenmaata saavutti tavoitteeksi asetetun sotilasmenojen kasvattamisen kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Lopes da Silvan mukaan monessa tapauksessa kyse oli luultavasti enemmän koronapandemian kielteisestä vaikutuksesta talouteen kuin jäsenmaan tietoisesta pyrkimyksestä saavuttaa yhteisesti asetettu tavoite.

Nato-tavoitteen saavutti muun muassa Ranska, ensi kertaa yli 10 vuoteen. Sen sijaan sotilasmenojaan selvästi enemmän lisännyt Saksa jäi vielä kauas kahden prosentin merkkipaalusta.

Naton ja koko maailman johtavassa sotilasmahdissa Yhdysvalloissa sotilasmenot kasvoivat vuodessa 4,4 prosenttia, mikä on jo kolmas perättäinen vahvan kasvun vuosi useiden vuosien supistusten jälkeen. Sotilasmenot eivät ole Yhdysvalloissa vielä samalla tasolla kuin 10 vuotta sitten, vaikka maa vastaa liki 40 prosentista maailman kaikista sotilasmenoista.

Tutkija Alexandra Marksteinerin mukaan Yhdysvaltain sotilasmenojen viime vuosien kasvua selittävät muun muassa voimakas panostus tutkimus- ja kehitystyöhön, merkittävät kalustohankinnat sekä ydinasearsenaalin uusiminen.

Venäjä ei käyttänyt kaikkea budjetoimaansa

Kiinassa sotilasmenoja ei ole Siprin mukaan supistuttu, vaan kasvuputki on jatkunut ennätykselliset 26 vuotta. Yhdysvaltain etumatkan saavuttaminen ei kuitenkaan ole vielä näköpiirissä, vaikka kymmenessä vuodessa Kiinan sotilasmenojen arvioidaan nousseen jo lähes 80 prosenttia siinä missä Yhdysvallat on 10 prosenttia miinuksella.

Siprin arvion mukaan Kiinan sotilasmenot ovat nykyisellään noin kolmasosa Yhdysvaltain vastaavista. Instituutti tosin merkitsee kaikki Kiinaa koskevat lukunsa hakasulkeisiin sen merkiksi, että tiedot ovat epävarmoja.

Koronapandemiasta lopulta melko vähällä selvinneen Kiinan talous kasvoi useimmista muista maista poiketen myös viime vuonna. Tämän vuoksi siellä sotilasmenojen osuus bruttokansantuotteesta ei näytä kasvaneen, vaikka menot itsessään lisääntyivät selvästi.

Yhdysvaltain ja Kiinan jäljessä maailman sotilaallisen varustautumisen kärkiviisikkoon lukeutuvat Intia, Venäjä ja Britannia, kaikki kolme selvästi ensiksi mainittuja pienemmillä osuuksilla.

Venäjän osalta Sipri huomauttaa, että vaikka maan sotilasmenot nousivat vuodesta 2019 selvästi, ne jäivät kuitenkin viime vuonna lähes seitsemän prosenttia pienemmiksi kuin etukäteen oli budjetoitu.

Kommentoi