Ukraina taistelee monella rintamalla, kireä tilanne jatkuu sekä idässä että koronan värittämässä kotimaan politiikassa.

Presidentti Volodymyr Zelenskyi on yhä maansa suosituin poliitikko kaksi vuotta valintansa jälkeen. AFP / LEHTIKUVA

Maarit Uber / STT

Koronavirus jyllää Venäjän uhan repimässä Ukrainassa. Maan pandemiatilanne on viime aikoina heikentynyt edelleen, ja rajoitustoimenpiteet ovat kiristyneet.

Rokotukset pääsivät alkamaan maassa helmikuun lopussa, ja maan terveysministeriö on saanut osakseen runsaasti arvostelua aloittamisen pitkittymisestä. Pitkittyminen johtui siitä, että Ukrainalla oli ongelmia rokotteiden saamisessa ulkomailta. Ukraina käyttää sekä länsimaisia että kiinalaisia rokotteita.

Helmikuussa julkaistut mielipidemittaukset kertoivat, että jopa lähes puolet ukrainalaisista ei tuolloin edes halunnut koronavirusrokotetta. Hämmennystä on lisännyt se, että myös moni ukrainalaislääkäri on kieltäytynyt rokotuksesta. Rokotusten järjestäminen on lisäksi haastavaa maassa, jonka terveydenhuoltojärjestelmän kantokyky on jo ennestään kovilla.

Ukrainalaisten rokotevastaisuutta selittää osaltaan maan venäläismielisen median levittämä rokotteisiin ja ylipäänsä koko pandemiaan liittyvä disinformaatio. Epäilevää suhtautumista rokotteisiin löytyy myös monista muista entisen Neuvostoliiton osista. Monet pelkäävät rokotteiden olevan heikkolaatuisia ja aiheuttavan sen vuoksi merkittäviä sivuvaikutuksia.

Hallitus ja alueet eri linjoilla

Kiovan Mohyla-akatemian vertailevan politiikan tutkimuksen professori Oleksii Haran luonnehtii Ukrainan ensimmäisiä rajoitustoimenpiteitä liian voimakkaiksi. Kun pandemia laajeni, sulkua heikennettiin muutamaankin otteeseen.

Hallituksen toiminta vaikutti monesta ukrainalaisesta epäjohdonmukaiselta. Ukrainalaisviranomaisia on arvosteltu myös pieleen menneestä pandemiaan liittyvästä tiedottamisesta.

– Myös paikallisissa päättäjissä oli vikaa. Viime lokakuussa pidettiin paikallisvaalit. Paikallisjohtajat vastustivat Kiovan asettamia rajoituksia, koska he halusivat pärjätä vaaleissa, Haran kertoo.

Separatistialueiden asukkaita on rokotettu venäläisellä Sputnik V -rokotteella helmikuusta lähtien. Ukrainan johto kielsi samoihin aikoihin venäläisrokotteiden käytön maassa.

Käytännössä rokotteista on tullut osa sodankäyntiä tilanteessa, jossa Venäjä taas kiihdyttää taisteluja Ukrainan rajalla. Itä-Ukrainan levottomuudet jatkuvat jo kahdeksatta vuotta.

Donbassilaisista Venäjän kansalaisia

Haran arvelee, että Venäjä esittää jossain vaiheessa olevansa valmis neuvotteluihin ja vetävänsä joukkoja Ukrainan rajalta. Venäjän strategiana on usein myönnytysten vaatiminen länneltä. Tällä kertaa kyse voisi olla esimerkiksi Venäjälle tärkeän Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeen valmiiksi saattamisesta.

– Järjellä ajatellen laajamittaista Venäjän aggressiota ei pitäisi olla odotettavissa, mutta Venäjän suhteen ei voi koskaan olla varma. Venäjä saattaa esimerkiksi tavoitella joidenkin strategisesti tärkeiden ukrainalaiskohteiden hallintaa, Haran analysoi.

Itä-Ukrainan Donbassissa on jo satoja tuhansia Venäjän passin haltijoita. Venäjä käytännössä markkinoi passeja paikallisille. Donbassin Venäjän passin ottaneiden etujen puolustaminen on peruste, jonka varjolla Venäjä saattaa lietsoa yhteenottoja alueella.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ei kautensa alussa juuri puhunut sotilasliitto Natosta. Hän on kuitenkin alkanut esiintyä viime aikoina vahvasti jäsenyyden puolesta. Zelenskyi sanoi aiemmin huhtikuussa, että polku Nato-jäsenyyteen on ainoa keino päättää Donbassin sota.

Zelenskyi on edelleen suosittu

Presidentti Zelenskyi on yhä maansa suosituin poliitikko kaksi vuotta valintansa jälkeen. Näin siitäkin huolimatta, että sekä hänen henkilökohtainen kannatuksensa että Kansan palvelija -puolueen kannatus ovat laskeneet merkittävästi sitten vaalien.

Suosion tippuminen johtuu osaltaan katteettomiksi jääneistä populistisista vaalilupauksista. Zelenskyi muun muassa lupasi lopettaa Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan.

Kansan palvelija -puolue sai yli 43 prosenttia äänistä vuoden 2019 parlamenttivaaleissa. Viimeaikaiset kyselyt ovat antaneet puolueen kannatukseksi enää reilua 20 prosenttia. Nopeasti synnytetyltä puolueelta on puuttunut alusta asti selkeä ideologia, ja sen kansanedustajat ovat mielipiteiltään hyvin sekalainen joukko.

Ilmiö paljastaa Ukrainan politiikalle tyypillisen piirteen: poliitikot ja puolueet ovat epäsuosittuja, vaihtuvat toisinaan nopeastikin eikä kansa luota puolueisiin, poliitikoista puhumattakaan.

Zelenskyi sai hänet tunnetuksi tehneen Kansan palvelija -televisiosarjan siivittämänä äänivyöryn presidenttikisassa. Suosio perustui hänen tv:ssä esittämäänsä oikeudenmukaiseen historian opettajaan, joka valittiin selvin luvuin presidentiksi.

Zelenskyin äidinkieli on venäjä, mutta hänen ukrainan kielensä on selvästi sujuvoitunut presidentiksi nousun jälkeen. Ukrainan kieleen panostaminen kertoo Zelenskyin halusta puhutella kaikkia ukrainalaisia, äidinkielestä riippumatta.

Presidenttiä voi luonnehtia henkilöksi, jolla on keskimäärin hyvät aikomukset mutta jolta puuttui aluksi poliittinen kokemus ja politiikkaa tuntevat taustajoukot. Tämä on näkynyt myöhemminkin siinä, että Zelenskyi on palkannut riveihinsä itsensä kaltaisia politiikan noviiseja esimerkiksi tuotantoyhtiömaailmasta.

Tuotantoyhtiöbisneksestä politiikkaan hypänneestä Zelenskyista sai hänen kautensa alussa helposti suorastaan naiivin vaikutelman. Sinisilmäisyys tuli esille esimerkiksi hänen tapaamisissaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa. Zelenskyin rauhantahtoinen, myönnytyksiin valmis lähestymistapa ei toiminut lainkaan Venäjän suhteen.

Toimintatapa on sittemmin muuttunut. Presidentti Zelenskyi näyttää nyt luottavan enää vain muutamiin neuvonantajiinsa.

Kommentoi