Huoltovarmuuskeskus voitti miljoonien eurojen maskikauppakiistan Tiina Jylhän yhtiötä vastaan Virossa

Tuomioistuimen mukaan Huoltovarmuuskeskus sai purkaa maskikaupat Jylhän yhtiön kanssa ja periä ennakkomaksun takaisin. Jussi Nukari / LEHTIKUVA

Mia Peltola, Jecaterina Mantsinen / STT

Huoltovarmuuskeskus (HVK) on voittanut myös ylemmässä oikeusasteessa Virossa kiistan, joka koskee kauneusalan yrittäjän Tiina Jylhän yhtiön kanssa tehtyjä miljoonien eurojen maskikauppoja.

Tallinnassa toimiva ylempi tuomioistuin piti tänään antamallaan päätöksellä voimassa Harjun käräjäoikeuden aiemman ratkaisun, jonka mukaan Huoltovarmuuskeskus sai purkaa maskikaupat Jylhän Look Medical Care -yhtiön kanssa ja periä ennakkomaksun takaisin. Rahallisesti kyse on yli 2,6 miljoonasta eurosta, mikä on puolet suunnitellun kaupan kauppahinnasta.

Harjun käräjäoikeus katsoi heinäkuussa, että kaupan purkamiseen on riittävät perusteet, koska Jylhän yritys ei pystynyt toimittamaan kasvosuojaimia sovitun määräajan mukaisesti.

Rahat olivat jäädytettyinä virolaisessa pankissa. Käräjäoikeuden mukaan pankissa heräsi epäilys rahanpesusta, kun pienen yrityksen tilille ilmaantui huomattavan suuri summa. Lisäksi Jylhä oli käräjäoikeuden mukaan aiemmin valehdellut veroviranomaisille.

Jylhä valitti päätöksestä ylempään oikeusasteeseen, joka asettui nyt samalle kannalle kuin käräjäoikeus. Ylemmän oikeusistuimen ratkaisusta kertoi STT:lle tuomioistuimen edustaja sähköpostitse. Ratkaisuun voi vielä yrittää hakea muutosta korkeimmasta oikeudesta.

Kymmenen miljoonan maskitilauksista nousi valtava kohu

HVK:n epäonniset maskikaupat tulivat viime keväänä julkisuuteen, kun Suomen Kuvalehti uutisoi sekavasta tilanteesta. Kävi ilmi, että maskeja oli tilattu noin 10 miljoonalla eurolla ulosottoveloissa olleelta Onni Sarmasteelta sekä Jylhältä. HVK:n mukaan Sarmasteen toimitus poikkesi tilatusta niin suojavarusteiden laadun kuin määrän osalta. Sarmasteen toimittamat maskit eivät HVK:n mukaan soveltuneet sairaalakäyttöön, ja se teki kaupasta tutkintapyynnön. Sarmaste taas on sanonut, ettei tilauksessa edes pyydetty sairaalatason maskeja. Jylhän tilaus jäi jumiin, koska virolainen pankki jäädytti Jylhälle siirretyt rahat.

Keskusrikospoliisi (KRP) aloitti HVK:n maskikaupoista esitutkinnan viime vuoden huhtikuussa. Asiassa on tutkittu törkeää petosta ja törkeää rahanpesua. Poliisi ei ole vahvistanut epäiltyjen nimiä, mutta Sarmaste on kertonut olleensa pidätettynä ja kiistävänsä kaikki rikosepäilyt. Tutkinnan aikana on takavarikoitu varoja yhteensä noin kolmen miljoonan euron arvosta sekä kaksi arvoautoa.

Toukokuussa KRP tiedotti tutkivansa, onko myös HVK:ssa syyllistytty asiassa rikokseen. Kolmea ihmistä on epäilty luottamusaseman väärinkäytöstä. Yle kertoi, että yksi epäillyistä on irtisanottu johtoryhmän jäsen Jyrki Hakola. Hän kiisti STT:lle syyllistyneensä rikokseen.

Jylhää oikeusasioissa edustava Kari Uoti on sanonut aiemmin, ettei Jylhä ole rikoksesta epäiltynä asiassa.

HVK:n toimitusjohtaja erosi, kahdelle potkut

Maskisotkusta teetetyn selvityksen mukaan Huoltovarmuuskeskus tiesi Sarmasteen yhtiön veroveloista, mutta maksoi silti yhtiölle miljoonia euroja. Selvityksen perusteella HVK oli maaliskuun lopulla viime vuonna yrittänyt tehdä noin viiden miljoonan euron maksun Sarmasteen yhtiölle LDN Legal Partnersille . Maksu jäädytettiin belgialaisessa rahansiirtopalvelussa, minkä jälkeen Sarmaste pyysi, että HVK maksaisi kauppasumman hänen toisen yhtiönsä Finance Group Helsingin suomalaiselle tilille.

HVK:ssa huomattiin, että Finance Group Helsingillä oli verovelkaa vähintään 10 000 euroa. HVK:n silloinen perustuotanto-osaston johtaja Jyrki Hakola pohti, pitäisikö kauppa Sarmasteen yhtiön kanssa perua kokonaan. Hän kuitenkin päätyi siihen, että rahansiirto tehdään verovelasta huolimatta ja tilanteessa, jossa aiempi rahansiirto belgialaiselle tilille ei ollut vielä palautunut HVK:lle. Toinen HVK:n johtoryhmän jäsen Asko Harjula hyväksyi menettelyn, selvityksessä kerrotaan. Selvityksen laati konsulttiyhtiö Deloitte .

Vakiintuneet terveysteknologiafirmat ovat aiemmin kertoneet, että ne tarjosivat yhteistyötään HVK:lle, mutta se ei kelvannut. Sen sijaan valittiin muun muassa Sarmasteen ja Jylhän kaltaisia toimijoita. Hakola perusteli STT:lle viime toukokuussa, että markkinoilla ei oltu ajoissa ja maskeja oli vaikea saada. Sen takia pyrittiin käyttämään kaikkia kanavia. Huoltovarmuuskeskuksessa vallitsi hänen mukaansa kaaos eivätkä kyvyt riittäneet.

Maskikauppojen aikaan toimitusjohtajana ollut Tomi Lounema erosi vuosi sitten huhtikuussa pian tapauksen tultua julkisuuteen. Keskuksen johtoryhmään kuuluneet Hakola ja Harjula saivat potkut suojainkauppojen vuoksi.

Oikeuskansleri moitti ministeriöiden yhteistyötä

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti moitti joulukuussa antamassaan päätöksessä avainministeriöiden yhteistyötä kevään suojavarustehankinnoissa.

Pöystin mukaan on ilmeistä, ettei sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sekä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) valmius terveydenhuollon suojavarusteiden hankinnassa ja varastoinnissa ollut riittävää koronaepidemian alkuvaiheessa.

Pöysti katsoi, että sosiaali- ja terveysministeriön olisi ollut perusteltua pyrkiä aktiivisemmin varmistamaan Huoltovarmuuskeskuksen toimintakapasiteettiä. Hänen mukaansa ministeriöiden välinen yhteistyö ei epidemian aluksi toiminut tehokkaasti eikä STM:n sisäinen vastuunjako ollut riittävän selkeä.

Kommentoi