Euroopan lääkevirasto EMA kertoo tänään kantansa Astra Zenecan koronarokotteen turvallisuudesta

EMAn lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea aloitti eilen kolmipäiväisen kokouksensa. AFP / LEHTIKUVA

AFP / STT

Euroopan lääkevirasto EMA kertoo tänään arvionsa Astra Zenecan koronarokotteen turvallisuudesta liittyen mahdolliseen veritulppayhteyteen. EMA pitää asiasta virtuaalisen tiedotustilaisuuden Suomen aikaa kello 17.

Eilen EMAn rokoteosaston johtaja Marco Cavaleri kertoi, että hänen mielestään Astra Zenecan rokotteella on selvä yhteys veritulppiin.

EMAn lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea aloitti eilen kolmipäiväisen kokouksensa, jossa käsitellään myös mahdollista päivitystä suositukseen Astra Zenecan rokotteen käytöstä.

Kolmasosalla koronasta toipuneista neurologisia tai mielenterveyden jälkioireita

Joka kolmannella koronavirustaudista toipuneella on todettu psykiatrisia tai neurologisia oireita, kertoo tuore tutkimus.

Lääketieteellisessä Lancet-lehdessä tänään julkaistussa tutkimuksessa käytiin läpi 230 000:n koronavirustaudista parantuneen ihmisen potilastiedot. Heistä yli 34 prosenttia oli saanut jonkin psykiatrisen tai neurologisen diagnoosin puolen vuoden kuluessa tartunnasta.

Kyseessä on laajin tähän mennessä aiheesta julkaistu tutkimus.

Yleisimmät todetut vaivat olivat ahdistuneisuus ja mielialahäiriöt. Diagnoosin saaneista koronapotilaista 13 prosenttia sai ensimmäisen mielenterveysdiagnoosin.

Neurologisten häiriöiden, kuten aivoverenvuodon, aivohalvauksen ja dementian, esiintyvyys koronapotilailla oli pienempi kuin psykiatristen häiriöiden esiintyvyys. Siitä huolimatta neurologisten häiriöiden riski oli suurempi potilailla, jotka olivat sairastaneet vakavan koronataudin.

Sairaalahoitoa koronan vuoksi saaneilla ihmisillä oli erityisen suuri riski saada pitkäaikaisia jälkioireita. Esimerkiksi miltei puolet tehohoitoa saaneista koronapotilaista sai neurologisen tai psykiatrisen diagnoosin puolen vuoden kuluessa toipumisesta.

Tutkimuksessa käytiin läpi myös yli 100 000 influenssapotilaan ja yli 236 000:n muuta hengitystieinfektiota sairastaneen potilastietoja. Tutkijoiden mukaan koronapotilaat saivat psykiatrisia tai neurologisia sairauksia huomattavasti todennäköisemmin kuin potilaat, jotka olivat sairastaneet muita hengitystieinfektioita.

Esimerkiksi influenssapotilaisiin verrattuna koronapotilailla oli 44 prosenttia suurempi riski mielenterveyden ja neurologisten vaivojen diagnoosiin.

Tutkimuksen päätutkija Paul Harrison Oxfordin yliopistosta sanoo, että vaikka yksilöllinen riski koronapotilailla on pieni, kokonaisvaikutus maailman väestössä voi osoittautua merkittäväksi.

Kommentoi