Omaisen saattohoito tulossa ensi kertaa lakiin perusteeksi poissaololle työstä

Uutta vapaata saisi pitää viisi päivää vuodessa, eikä vapaan ajalta maksettaisi palkkaa. Vapaat voisi ottaa myös yksittäisinä päivinä. HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA

Merja Könönen / STT

Kuolemansairaan omaisen saattohoitoon osallistumisesta on tulossa ensi kertaa lakiin kirjattu peruste poissaololle työstä, kun työsopimuslakiin ollaan lisäämässä oikeus omaishoitovapaaseen. Lyhytaikaista vapaata voisi ottaa myös muun muassa läheisen käyttämiseen lääkärissä tai sairaalasta kotiutuneen omaisen hoivan järjestelemiseen.

Uutta vapaata saisi pitää viisi päivää vuodessa, eikä vapaan ajalta maksettaisi palkkaa. Vapaat voisi ottaa myös yksittäisinä päivinä.

Lausuntokierrokselle lähetetty uudistus perustuu EU-direktiiviin. Tavoite on, että omaishoitovapaa tulisi käyttöön ensi vuoden elokuussa.

– Toistaiseksi on vaikea sanoa, kuinka paljon omaishoitovapaata tultaisiin käyttämään ja millaiset vaikutukset sillä siten olisi, kertoo erityisasiantuntija Johanna Ylitepsa työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Nimestään huolimatta vapaa olisi suunnattu muillekin kuin omaishoitajina toimiville. Vapaata voisi käyttää omien vanhempien, lasten ja puolison sekä samassa taloudessa asuvien läheisten kuten puolison lasten auttamiseen.

Kyse olisi niin sanotusta subjektiivisesta oikeudesta eli työnantajan olisi siihen suostuttava, kunhan vapaan ehdot täyttyvät: omaisen toimintakyky on huomattavasti alentunut vakavan sairauden tai vamman vuoksi ja omainen tarvitsee merkittävää avustamista tai tukea.

– Edellytykset ovat suhteellisen tiukat, Ylitepsa kuvaa.

Vapaasta ja sen kestosta olisi ilmoitettava työnantajalle mahdollisimman ajoissa ja annettava pyynnöstä vapaan tarpeesta luotettava selvitys. Esimerkiksi mitään lääkärintodistusta omaisen tilasta ei tarvitsisi esittää.

Työehtosopimuksissa vaihtelevasti

Jo nykyisellään työsopimuslaissa todetaan, että työntekijällä on oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä, jos se on perheenjäsentä kohdanneen äkillisen sairastumisen tai onnettomuuden takia välttämätöntä.

Lisäksi jos työntekijän poissaolo on tarpeen hänen perheenjäsenensä tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan kestosta ja muista järjestelyistä.

Lisäksi työsopimuslaissa säädetään tilapäisestä hoitovapaasta lapsen sairastuessa äkillisesti.

Myös työehtosopimuksissa on vaihtelevasti määräyksiä omaisen hoitamiseen liittyvistä vapaista. Jos perheenjäsen esimerkiksi äkillisesti sairastuu vakavasti tai joutuu vakavaan onnettomuuteen, voi työntekijällä olla sopimuksesta riippuen oikeus joko palkalliseen tai palkattomaan 1–2 päivän poissaoloon. Joillakin aloilla työntekijä ja työnantaja voivat sopia myös viikon mittaisesta palkattomasta poissaolosta.

Sairaan hoiva kyselyssä neljänneksi yleisin syy

Palkattomista vapaista sovitaan myös suoraan työpaikoilla. Suomen Yrittäjät selvitti loppuvuodesta 2020 sekä työllisten että yrittäjien näkemyksiä työelämän joustoista ja työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisesta. Puolet työelämässä olevista oli saanut halutessaan palkatonta vapaata. Seitsemän prosenttia kertoi, ettei ollut saanut toivomaansa vapaata.

Vajaa kolmannes palkattoman vapaan pyynnöstä liittyi työllisillä avun antamiseen lapselle, puolisolle tai vanhemmalle. Sairaan läheisen hoito tai tuen tarve oli neljänneksi yleisin syy 17 prosentin osuudella.

– Vapaajärjestelyjä tehdään joustavasti työpaikoilla sopien. Subjektiiviset oikeudet lisäjoustoihin eivät vaikuta olevan tarpeen, järjestö päätteli.

Palkattomuus rajaa merkittävästi

Työsopimuslain mahdollistamaa palkatonta vapaata perheenjäsenen hoitamiseksi on käytetty vähän. Koska uusi omaishoitovapaakin olisi palkaton, moni käyttänee jatkossakin mieluiten erilaisia palkallisia vapaita kuten saldovapaita, vuosilomapäiviä tai työaikajoustoja, Ylitepsa vertaa.

Erilainen osallistuminen omaisen hoivaan ja tukemiseen on joka tapauksessa yleistä, ja väestön ikääntymisen myötä hoivan tarve vain kasvaa.

Arviolta kolmasosa työikäisistä eli 750 000 auttaa jollain tavoin omaistaan.

Parin vuoden takaisen työolotutkimuksen mukaan 18 prosenttia palkansaajista kävi auttamassa viikoittain oman kotitaloutensa ulkopuolisia ihmisiä, useimmiten omia tai puolison vanhempia.

– Ottaen huomioon omaistaan jollain tavalla hoitavien työntekijöiden suuri määrä, väestön ikääntyminen sekä eläkeiän nousu voidaan olettaa, että omaishoitovapaan käyttö yleistyy ajan myötä jossain määrin myös asenteiden muuttuessa hyväksyvämmiksi. Toisaalta omaishoitovapaan palkattomuus rajoittaa sen käytön laajuutta merkittävästi, lakiesityksessä arvioidaan.

Kommentoi