Hallitus epäonnistui yrityksessään säätää liikkumisrajoituksia – hallitus veti esityksensä pois saatuaan perustuslakivaliokunnalta tylyn tuomion

Pääministeri Sanna Marin Säätytalon portailla Helsingissä tänään. JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA

Sanna Nikula, Saila Kiuttu, Viivi Salminen, Anniina Luotonen / STT

Hallitus joutui perääntymään liikkumisrajoitussuunnitelmistaan perustuslakivaliokunnan keskiviikkona antaman lausunnon takia. Hallitus veti esityksen pois eduskunnasta heti keskiviikkoiltana.

Valiokunnan mukaan esitys ei perusratkaisultaan ole perustuslainmukainen ja sääntely tulee laatia toisin. Ongelmallisinta valiokunnan mukaan on, että lakiehdotuksessa pääsääntönä on kaiken liikkumisen kieltäminen. Ongelmallisuutta korostaa tulkinnanvaraisuus – ihmisten olisi mahdotonta tietää, mikä on kiellettyä ja rangaistavaa.

Liikkumisrajoituksen valmistelu oli vahvasti valtioneuvoston kanslian käsissä. Esityksen hyväksyminen aiheutti kitkaa jo hallituspuolueiden välillä. Erityisen kriittisesti siihen suhtauduttiin vihreissä, vasemmistoliitossa ja RKP:ssä.

Hallituksen esitys olisi kieltänyt liikkumisen muualla kuin henkilön omassa asuinpaikassa tai siihen rinnastettavassa paikassa muusta kuin välttämättömästä syystä. Liikkua olisi saanut muun muassa silloin, kun on hakemassa elintarvikkeita tai lääkkeitä tai on menossa käyttämään terveyden- tai sosiaalihuollon palveluita. Liikkua olisi saanut myös työn, elinkeinon, opiskeluiden tai yhteiskunnallisen luottamustoimen takia tai virkistäytymisen vuoksi.

Rajoitus olisi koskenut todennäköisesti pääkaupunkiseutua ja Turkua.

Hallituksen esitys liikkumisrajoituksista törmäsi perustuslaillisiin ongelmiin

Aiemmin tänään uutisoitiin, että perustuslakivaliokunta näkee paljon perustuslaillisia ongelmia liikkumisrajoituksia koskevissa ratkaisuissa hallituksen esityksessä. Valiokunnan mielestä niitä koskeva sääntely tulee laatia toisin.

– Perustuslakivaliokunta katsoo, että hallituksen esityksen perusratkaisu kieltää liikkuminen kokonaan on oikeasuhtaisuuden vastainen, eikä sitä voi pitää perustuslain tarkoittamalla tavalla välttämättömänä, puheenjohtaja Antti Rinne (sd.) kertoi tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.

Sen sijaan maskipakkoa koskeva sääntely on valiokunnan mielestä perusteiltaan perustuslain mukainen, mutta siitäkin olisi parempi säätää normaalisti ja toistaiseksi voimassa olevassa tartuntatautilaissa.

Perustuslakivaliokunnan lausunto oli Rinteen mukaan yksimielinen.

Lausunto menee jatkokäsittelyyn hallintovaliokuntaan, jonka tulisi antaa esityksestä mietintö. Perustuslakivaliokunnan mielestä hallintovaliokunnan on tarkkaan harkittava, onko lakiehdotuksen muuttaminen perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla mahdollista tehdä eduskunnassa. Lausunnossa todetaan, että sääntelyn merkittävyys toisaalta puoltaa valmistelun osoittamista valtioneuvostolle.

Hallintovaliokunnan puheenjohtajan Riikka Purran (ps.) mukaan valiokunta päättää torstaina, voiko esitystä muuttaa eduskunnassa.

– Hallituksen pitäisi ymmärtää antaa uusi esitys, Purra sanoi STT:lle keskiviikkona.

Myös perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.) sanoo, ettei käytännössä näe muita mahdollisuuksia kuin laatia kokonaan uusi laki.

– Minusta olisi hyvä, että laki lähetettäisiin heti takaisin valmisteltavaksi, Häkkänen sanoi STT:lle.

Perustuslakivaliokunta vaatii, että esitykseen tehdyt muutokset on saatettava vielä kertaalleen perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi.

Kohdistettava vain tartunnanlähteisiin

Perustuslakivaliokunnan mielestä ongelmallisinta on, että lakiehdotuksessa pääsääntönä on kaiken liikkumisen kieltäminen. Sen mielestä tavoitteet voidaan saavuttaa, jos kiellot ja rajoitukset kohdistetaan vain esityksen perusteluissa mainittuihin tartunnanlähteisiin. Näitä ovat yksityiset tilaisuudet, kokoontumiset, ryhmässä oleskelu ja asiointi kaupoissa.

– Ongelmallisuutta korostaa lakiehdotuksen tulkinnanvaraisuus. Ihmisten olisi käytännössä mahdotonta ennakoida kielletyn ja rangaistavan liikkumisen ala, Rinne sanoi.

Tiedotustilaisuudessa kysyttiin, miten perustuslakivaliokunta on arvioinut sitä, miten ihmisten asunnoissa tapahtuviin kokoontumisiin voitaisiin puuttua.

– Puuttuminen yksityisiin tilaisuuksiin, niiden kieltäminen, rajoittaminen tavalla tai toisella hallintovaliokunnan päättämällä tavalla on niitä keinoja, joilla voidaan päästä hallituksen esityksen näkökulmasta niihin tavoitteisiin, joita hallitus on asettanut, Rinne vastasi.

Valiokunta toteaa lausunnossaan pitävänsä virheellisenä käsitystä, jonka mukaan kotirauhan suoja estäisi yksityisten kokoontumisten kieltämisen lailla ja kiellon valvomisesta säätämisestä myös kotirauhan piirissä nyt arvioitavan esityksen mukaisilla välttämättömillä perusteilla.

– Kokoontumista voi rajoittaa myös yksityisissä tiloissa. Perustuslain kotirauhaa koskevasta sääntelystä ei johdu periaatteellista estettä tällaisen sääntelyn toteuttamiselle, Häkkänen sanoi STT:lle.

Kyse tosiasiallisesti ulkonaliikkumiskiellosta

Perustuslakivaliokunta pitää myös ongelmallisena, että vaikka lakiesityksen otsikossa sanotaan, että kyse on rajoituksista, tosiasiallisesti puhutaan ulkonaliikkumiskiellosta. Kiellon rikkominen taas on lähtökohtaisesti rangaistavaa. Valtaosa arkisesta liikkumisesta saattaa kuitenkin olla sellaista liikkumista, joka ei aiheuta viruksen tarttumisvaaraa.

– Se aiheuttaa rajattoman määrän näitä poikkeuspykälien tarpeita, joita pitäisi täsmällisesti ja tarkkarajaisesti kriminalisoida. Tämä johtaa tilanteeseen, joka katsotaan länsimaiselle oikeusjärjestelmällä vieraaksi eli siihen, että arkista liikkumista pitäisi pystyä mahdollisimman täsmällisesti sääntelemään jokaiselta osalta, Häkkänen totesi tilaisuudessa.

Perustuslakivaliokunta on koko koronaepidemian ajan korostanut, että on tärkeää noudattaa mahdollisimman vähäisen puuttumisen periaatetta.

Kommentoi