Useita tehohoitopotilaita siirretty Husin alueelta muualle Suomeen – sairaalapaikkojen riittävyys yksi perusteista painottaa rokotuksia alueittain

Koko maassa vuodeosastoilla on nyt koronan vuoksi hoidettavana 216 ihmistä ja teho-osastoilla 56, professori Matti Reinikainen sanoo. Roni Lehti / LEHTIKUVA

Maiju Ylipiessa, Anniina Luotonen / STT

Asiantuntijaryhmän suositus painottaa koronarokotuksia pahimmille epidemia-alueille pohjaa huoleen sairaalapaikkojen riittävyydestä.

Selkeästi voimakkain sairaalahoidon kuormitus kohdistuu Etelä-Suomeen ja Lounais-Suomeen, sanoo anestesiologian ja tehohoidon professori Matti Reinikainen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta STT:lle. Reinikainen on myös kansallisen tehohoidon covid-19-koordinaatioryhmän puheenjohtaja.

Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä suositteli torstaina, että koronarokotteita jaettaisiin enemmän pahimmille epidemia-alueille. Suositusta perusteltiin sillä, että vaikeimmilla alueilla terveydenhuollon kantokyky on uhattuna.

Koko maassa vuodeosastoilla on nyt koronan vuoksi hoidettavana 216 ihmistä ja teho-osastoilla 56, Reinikainen kertoo. Tehohoitopotilaista 30 on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sairaaloissa.

Husin koronatehohoitopotilaista 5–10 on tällä hetkellä hoidettavana muissa sairaaloissa, esimerkiksi Tampereella ja Kuopiossa.

Vaikka siirrot voidaan toteuttaa turvallisesti, on kriittisesti sairaan potilaan siirtäminen aina vaativa operaatio, Reinikainen huomauttaa.

– Ihan sormia napsauttamalla ei ole mahdollista siirtää suurta määrää potilaita.

Riskiryhmien rokotukset näyttävät pysyvän etusijalla

Sosiaali- ja terveysministeriössä suhtaudutaan varauksella siihen, että rokotusjärjestystä lähdettäisiin muuttamaan ennen kuin yli 70-vuotiaat ja alkuperäiset riskiryhmät on rokotettu.

STT kysyi sosiaali- ja terveysministeriön osastopäälliköltä Tuija Kumpulaiselta, rokotettaisiinko yli 70-vuotiaat ja riskiryhmät joka tapauksessa ensin ennen alueellista painotusta.

– Tämä on osa arviointia, mutta ministeriön näkökulmasta on vaikea nähdä, että alkuperäisten riskiryhmien järjestyksen ohi mentäisiin, Kumpulainen vastaa.

Asiaa pohditaan nyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella, jonka tehtävänä on antaa pikainen tilannearvio sosiaali- ja terveysministeriölle.

Kumpulaisen mukaan ministeriö tarvitsee tietoa esimerkiksi logistisista järjestelyistä ja yhdenvertaisuudesta.

– Arvioimme muun muassa, onko ehdotus toteutettavissa nykyisen asetuksen ja valtioneuvoston päätöksen puitteissa vai tarvitaanko niiden muutoksia, mikäli muutosta viedään eteenpäin, Kumpulainen kertoo sähköpostivastauksessaan.

Rokotusasiantuntijaryhmän suositus on annettu sairaanhoitopiirien tasolle. Kumpulaisen mukaan sekin on osa arviointia, voisiko sairaanhoitopiireillä olla liikkumavaraa kohdentaa rokotuksia tarkemmin tietyille alueille.

Reinikainen: Viikon kuluttua tehohoidossa voi olla jo yli 70

Reinikainen pitää tehohoitopotilaiden määrässä tapahtunutta nousua huolestuttavana, ja ennakoi sen nykyisten tartuntamäärien valossa edelleen jatkuvan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mallinnusryhmän ennusteen mukaan seuraavan viikon kuluessa uusia koronatehohoitojaksoja alkaisi Suomessa 25–44. Ennuste on Reinikaisen mukaan yleensä osunut varsin hyvin kohdilleen.

Teho-osastoilla nyt olevista koronapotilaista suurimmalla osalla hoitojakso ei pääty vielä viikon kuluessa.

– Jos uusien potilaiden määrä olisi suuruusluokkaa 30–40, kyllä se ennakoi sitä, että voi hyvin olla, että ollaan viikon kuluttua jo päälle 70:n potilaan lukemissa, Reinikainen arvioi.

– Tällainen huolestuttava nousutrendihän tässä on.

Reinikainen ei halunnut kommentoida STT:lle sitä, pitääkö hän rokotusjärjestyksen muuttamista tautitilanteen kannalta perusteltuna.

– Tässä asiassa luotan täysin rokotusasiantuntijoiden arvioon siitä, mikä on tehokkain keino saada epidemia hallintaan.

Tehohoidon lisäyksiköt vähentäisivät kiireettömiä leikkauksia

Husin sairaaloissa koronapotilaita hoitavilla teho-osastoilla on nyt noin 70–75 prosentin kuormitus, kertoo tehohoidon linjajohtaja, ylilääkäri Minna Bäcklund STT:lle.

Normaalioloissa tällainen kuormitusprosentti on tehohoidossa Bäcklundin mukaan tavanomainen, mutta koronatartuntalukujen vuoksi nyt on syytä olla valppaana.

– Toki meillä on suunnitelmat, miten paikkoja lisätään, jos ensi viikolla pääsiäistä kohti paine kasvaa tehohoidonkin suhteen.

Ensisijaisesti lisäpaikkoja pyritään luomaan olemassa oleviin yksiköihin. Jos pitäisi avata kokonaisia varayksiköitä, se vähentäisi Bäcklundin mukaan huomattavasti esimerkiksi kiireetöntä leikkaustoimintaa.

Myös vuodeosastoilla toimintaa on jouduttu jo järjestelemään uusiksi, Bäcklund kertoo.

Bäcklund ei kommentoi sitä, olisiko rokotusjärjestystä syytä keskittää alueellisesti myös Hus-alueen sisällä, sillä rokotusten järjestäminen on loppukädessä kuntien vastuulla.

– Ensin tietysti rokotetaan nämä ikänsä puolesta tai muiden perussairauksien vuoksi riskiryhmässä olevat, ja sen jälkeen tätä alueellista näkökulmaa mietitään.

Tehohoitopaikoista viidennes koronapotilailla

Niillä teho-osastoilla, joilla on valmius hoitaa koronapotilaita, on koko maassa nyt yhteensä 281 paikkaa. Potilaita näillä osastoilla on ollut tänään yhteensä 200, joista muita kuin koronapotilaita 144.

– Koko maan osalta on myös vapaata kapasiteettia, mutta nyt on tietysti haasteellista se, että koronapotilaat eivät jakaudu tasaisesti koko maahan, Reinikainen sanoo.

Koronapotilaiden tehohoito sitoo jonkin verran enemmän resursseja kuin muiden tehohoitopotilaiden, Reinikainen huomauttaa.

– Jos tehohoitopaikoista joudutaan enemmän kuin viidennes varaamaan pitkäksi aikaa koronapotilaiden hoitoon, silloin on jo iso haaste siinä, riittävätkö jäljellä olevat paikat muiden tehohoitoa tarvitsevien hoitoon, Reinikainen kertoo.

– Nythän koko maan osalta oikeastaan tässä tilanteessa jo ollaan.

Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että jos potilasmäärän kasvu jatkuu, tarvitaan erityisiä järjestelyjä tehohoidon kapasiteetin lisäämiseksi.

Kommentoi