Uutissuomalainen: Suurin osa sairaanhoitopiireistä ei kannata koronarokotusjärjestyksen muuttamista

Uutissuomalaisen kyselyn perusteella 20 sairaanhoitopiiristä 14 kannattaa nykyistä rokotusjärjestystä ainakin päälinjoiltaan. MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA

STT

Suurin osa sairaanhoitopiireistä katsoo, ettei koronarokotusjärjestystä pitäisi Suomessa muuttaa, kertoo Uutissuomalaisen kysely.

Kyselyn perusteella 20 sairaanhoitopiiristä 14 kannattaa nykyistä rokotusjärjestystä ainakin päälinjoiltaan. Kyselyyn vastasi 19 sairaanhoitopiiriä. Vain Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus) sekä Lapissa sijaitsevassa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä kaivataan selvää muutosta rokotusjärjestykseen.

Vastanneista sairaanhoitopiireistä kolme ei ottanut kantaa kysymykseen. Ainoastaan Satakunta jätti vastaamatta.

Suomen rokotusjärjestyksessä on huomioitu väestöryhmiä, joilla on suurin riski sairastua koronan vaikeisiin tautimuotoihin, Uutissuomalainen kirjoittaa. Rokotusjärjestys perustuu valtioneuvoston joulukuussa säätämään asetukseen.

Rokotusjärjestyksen muuttamisella rokotuksia voitaisiin suunnata esimerkiksi alueille, joissa epidemiatilanne on vaikeampi.

Husin toimitusjohtaja Juha Tuominen on esittänyt koronarokotusten alueellista painottamista aiemminkin.

– Suomessa on alueita, joilla on pysyvästi korkeampi sairastuvuus ja asukkailla suurempi sairastumisriski. Tämä tulee huomioida rokotusjärjestyksessä ja riskiryhmäkäsitteen määrittelyssä, hän sanoo Uutissuomalaiselle.

Suurin osa sairaanhoitopiireistä ei kyselyssä kannata ajatusta painottaa rokotuksia vaikeimmille korona-alueille. Uutissuomalaisen mukaan yleinen perustelu on, että koronatilanne voi eri puolilla maata huonontua nopeasti.

Suomen Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) mukaan koronarokotusten painottamista alueellisesti on tarpeen harkita. Se kertoi linjauksestaan torstai-iltana. KRAR suosittelee lääketieteellisin ja epidemiologisin perustein, että koronarokotteiden jakelussa huomioitaisiin väestön määrän lisäksi epidemian tilanne eri alueilla.

Seuraavaksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävä on arvioida, miten rokotejakelun alueellinen painottaminen olisi mahdollista käytännössä toteuttaa ja millaisia vaihtoehtoja toteuttamiseen olisi.

Kommentoi