Uhkat Ruotsia kohtaan kasvavat, eivätkä nykyiset vastatoimet riitä, arvioi Säpo – turvallisuuspoliisin mukaan "joka kolmas venäläinen diplomaatti on tiedustelu-upseeri"

Säpon vuosiraportin mukaan koronapandemia on lisännyt kahtiajakoa ruotsalaisessa yhteiskunnassa. Kuvituskuvaa mielenosoituksesta Tukholmassa 2018. AFP / LEHTIKUVA

Niilo Simojoki / STT

Ruotsiin kohdistuvat uhkat ulkomailta ja väkivaltaisista ääriliikkeistä jatkavat kasvuaan, arvioi turvallisuuspoliisi Säpo. Sen vuosiraportin mukaan koronapandemia on lisännyt kahtiajakoa ruotsalaisessa yhteiskunnassa ja edistänyt siten entisestään ääriryhmien kasvua.

Säpon johtajan Klas Fribergin mukaan nykyiset toimet Ruotsin ja sen demokraattisten arvojen turvaamiseksi eivät ole riittäviä vaan pitää tehdä enemmän ja ajatella turvallisuutta pidemmälle tulevaisuuteen.

– Tämä ei ole jotain, joka voi odottaa. Uhkat ovat todellisia, tässä ja nyt, Friberg kirjoittaa.

Uhkaaviin ääriliikkeisiin Säpo lukee niin äärioikeistolaiset kuin väkivaltaiset islamistiset ryhmät.

Fribergin mukaan "kasaantuva turvallisuusongelma" ovat myös ne vaaralliseksi arvioidut henkilöt, jotka ovat tuomittu karkotettavaksi Ruotsista, mutta ovat yhä maassa. Säpo paljasti torstaina ensimmäistä kertaa heidän lukumääränsä, noin 130.

Karkotukset eivät onnistu muun muassa siksi, että henkilöillä on ilmeinen vaara joutua vainotuksi tai kidutetuksi kotimassaan.

Valtiollisista toimijoista Venäjän tavoitteena on heikentää Ruotsin toimintakykyä ja turvallisuutta, mikä näkyy Säpon mukaan jatkuvana Ruotsin yhteiskunnan turvallisuutta uhkaavana toimintana. Tämä tapahtuu muun muassa Venäjän suurlähetystön kautta.

– Joka kolmas venäläinen diplomaatti Ruotsissa on tiedustelu-upseeri, joka toimii diplomaattisen peiteroolin suojissa, vuosiraportissa todetaan.

Diplomaatteja, toimittajia, opiskelijoita

Venäjän tavoin myös Kiina pyrkii rajoittamaan Ruotsin toimintavapauksia, jos toiminta koetaan Kiinan etujen vastaiseksi. Säpon mukaan suuresta maantieteellisestä etäisyydestä huolimatta Ruotsi kuuluu selvästi Kiinan etupiiriin, kun puhutaan Kiinan pitkän aikavälinen sotilaallisista, taloudellisista sekä poliittisista tavoitteista.

Ruotsalaistulkinnan mukaan Kiinan taloudellisia tavoitteita ei voi erottaa politiikasta ja maa pyrkii aktiivisesti hankkimaan tietoa Ruotsissa kehitettävästä teknologiasta.

– Kyseeseen voivat tulla esimerkiksi teollisuusvakoilu tai ruotsalaisten energia- ja tekniikkayritysten strategiset ostot, Säpo kuvailee.

Venäjän tavoin myös Kiinan käyttää etujensa tavoitteluun diplomaattisen roolin suojissa toimivaa henkilöstöä, mutta myös esimerkiksi toimittajina esiintyviä henkilöitä. Lisäksi Säpo on havainnut, että tiedon ja teknologian hankintaan käytetään ruotsalaisissa korkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevia Kiinan kansalaisia.

Vakavin ulkoisiin valtiollisiin uhkiin Säpo lukee myös Iranin, joka harjoittaa Ruotsissa muun muassa pakolaisvakoilua Iranin hallintoa vastustavia ja maasta paenneita henkilöitä kohtaan.

- - - -

Lähteet: Säkerhetspolisens årsbok 2020, TT

Kommentoi