Lähi-idässä Libanonissa mielenosoittajat ovat tukkineet pääkaupunki Beirutiin johtavia teitä osoittaakseen mieltä niin maan talouskriisin kuin poliittisen pattitilanteen vuoksi.
Libanon on kärsinyt pahimmasta talouskriisistä vuosikymmeniin, jota koronapandemia on edelleen vaikeuttanut. Libanonin punnan arvo on romahtanut jopa 80 prosenttia, ja eri tuotteiden hinnat ovat nousseet hurjaa tahtia. Jopa yli puolen maan väestöstä arvioidaan elävän köyhyysrajan alapuolella.
Libanonissa on protestoitu viime vuosina laajasti niin maan poliittisen järjestelmän, korruption kuin viime syksyn tuhoisan satamaräjähdyksen vuoksi.
Räjähdyksessä kuoli yli 200 ihmistä.
Hallituksen muodostaminen takunnut
Libanon on ollut myös ilman toimivaa hallitusta räjähdyksen jälkeen, koska maata hallitseva eliitti ei ole pystynyt sopimaan uuden hallinnon muodostamisesta.
Libanonissa on ollut maan tuhoisan sisällissodan jälkeen voimassa järjestelmä, jossa valta on jaettu uskonnollisten ryhmien kesken.
Määritelmällisesti Libanon on parlamentaarinen tasavalta, jonka erityispiirre on vallan jakaminen uskonnollisten ryhmien kesken. Maan presidentin on oltava maroniittikristitty, pääministerin sunnimuslimi ja parlamentin puhemiehen shiia.
Järjestelmällä on haluttu turvata tasavertainen vallanjako ryhmien kesken, mutta sen on myös katsottu suosivan eliittiä ja luoneen korruptoituneen järjestelmän.