Hallitus toivoo, että rajoilla alettaisiin testata kaikki matkustajat, joilla ei ole todistusta siitä, että he eivät sairasta koronaa

Pakolliset terveystarkastukset mahdollistavan lain on tarkoitus tulla voimaan huhtikuussa. MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA

Saila Kiuttu / STT

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan olisi hyvä käyttää yksityistä terveyssektoria apuna koronatestauksessa rajoilla. Hän sanoi sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tiedotustilaisuudessa, että ei ole järkevää siirtää esimerkiksi tartunnanjäljityksestä henkilökuntaa rajoille.

Hän kommentoi tiedotustilaisuudessa huolta, jonka Helsingin pormestari Jan Vapaavuori on esittänyt satamien ruuhkautumisesta, jos kaikki testataan rajoilla.

Kiuru sanoi, että on saanut yksityiseltä sektorilta viestiä siitä, että halua auttaa on.

– Minulle ei riitä vastaukseksi, että väkeä ei tunnu saavan, koska juuri tiedustelin tänään tätä samaa, että kuka voisi tulla auttamaan Helsingin kaupunkia, ja kuulin kyllä hyviä uutisia yksityiseltä sektorilta, että halua on kyllä auttaa, Kiuru sanoi.

Kiurun mukaan rajaturvallisuudesta ei voi nyt tinkiä, vaikka hän onkin samaan aikaan huolissaan isojen kaupunkien toimintakyvystä, kun terveydenhuoltohenkilökunnan pitää revetä moneen koronaan liittyvään toimintaan.

– Helsinki-Vantaan osalta Vantaan kaupunki on ollut kovan kuormituksen kohteena. Nyt on Helsingin vuoro saattaa satama kuntoon, hän sanoi.

Jos rajaturvallisuus saadaan paremmaksi ja ihmiset koronatesteihin, voitaisiin harkita Kiurun mukaan sitä, että matkustajaliikennettä päästetään enemmän läpi. Erityisesti Viron ja Suomen välillä paine höllentämiseen on Kiurun mukaan kova.

Ennakollinen testaus osoittautui vaikeaksi säätää lakiin

Hallituksen toivomuksena on, että rajoilla alettaisiin testata kaikki matkustajat, joilla ei ole esittää jonkinlaista todistusta siitä, että eivät sairasta koronaa.

– Aluehallintovirastoilla on tässä asiassa jo toimivaltaa, ei tarvitse jäädä odottamaan esityksen lopullista läpimenoa eduskunnassa, Kiuru sanoi.

Tänään hallitukselta valmistui esitys tartuntatautilain kohtien muutoksesta. Sen perusteella jatkossa voidaan tehdä laajoja pakollisia terveystarkastuksia. Lakimuutoksien on tarkoitus tulla voimaan huhtikuussa.

STM:ssä lakia valmistelleen johtaja Jari Keinäsen mukaan kentältä tuli vahvaa viestiä, että ennakollinen testaus olisi se, mitä matkustajilta ensisijaisesti vaadittaisiin. Sekä testeihin että todistuksiin liittyy kuitenkin niin paljon epävarmuustekijöitä, että se osoittautui lakiteknisesti haastavaksi.

Kieltäytymisestä jopa vankeutta

Laajoihin pakollisiin terveystarkastuksiin voi sisältyä koronatestin tekeminen.

Rangaistuksena pakollisesta terveystarkastuksesta kieltäytymisestä voisi saada sakkoa tai enintään kolme kuukautta vankeutta.

Muutoksen on tarkoitus jäädä pysyväksi eikä vain koronaepidemiaa koskevaksi.

Nykyistä lainsäädäntöä on ollut tarvetta tarkentaa siten, että aluehallintoviraston oikeus tehdä päätös suurta ihmisjoukkoa koskevasta pakollisesta terveystarkastuksesta ilmenisi nykyistä selvemmin. Nykyisen lainsäädännön perusteella on voinut syntyä vaikutelma, että päätös edellyttäisi aina yksilöllistä harkintaa. Tarkoituksena on myös, että tartuntatautien torjuntatyö nopeutuisi.

Laajat niin sanotut pakkotestaukset mahdollistavaa lakiesitystä on valmisteltu pitkään. Ensimmäinen liikenne- ja viestintäministeriössä valmisteltu esitys kaatui eduskunnan perustuslakivaliokuntaan. Sen jälkeen valmistelu siirtyi sosiaali- ja terveysministeriölle.

Pakkotestausmallia valmisteltu jo pitkään

Terveystarkastukseen osallistuminen voisi olla pakollista esimerkiksi tiettynä aikana Suomeen tietystä maasta saapuville tai tietyssä työpaikassa oleskeleville työntekijöille. Hallitusneuvos Liisa Katajamäki STM:stä sanoo, että laajoja pakollisia terveystarkastuksia voitaisiin tehdä esimerkiksi lentoasemilla ja rajanylityspaikoilla mutta myös esimerkiksi rakennustyömaalla, jos on aihetta epäillä koronatartuntoja.

Esimerkiksi lentoasemalla kokonainen koneellinen matkustajia voitaisiin ottaa terveystarkastukseen, jonka jälkeen selvitetään, minkälaisen tarkastuksen kukin tarvitsee. Tarkastukseen liittyvät testit tekevät terveydenhuollon ammattilaiset.

– Terveystarkastuksen sisältö riippuu siitä, onko henkilöllä todistus esimerkiksi jo sairastetusta taudista tai tuoreesta testituloksesta, Katajamäki sanoo.

Aluehallintovirasto voisi päätöksessään ottaa huomioon alueellisen epidemiatilanteen ja sen, milloin ja missä laajuudessa terveydenhuollon henkilöstöä olisi tarpeen hyödyntää pakollisiin terveystarkastuksiin.

Lisäksi esitetään, että yleisvaaralliseen tai valvottavaan tartuntatautiin sairastuneelle, altistuneelle tai sellaiseksi perustellusti epäillylle henkilölle tulisi velvollisuus antaa itseään koskevia tietoja asiaa selvittävälle terveydenhuollon ammattihenkilölle.

Kokoomuksen Häkkänen ihmettelee hallituksen vitkastelua pakkotestausmallissa

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen ihmettelee hallituksen vitkastelua laajat pakkotestaukset mahdollistavan esityksen kanssa. Kun kyse esityksen mukaan oli vain lainsäädännön selkeyttämisestä, Häkkänen ei ymmärrä, miksei sitä tehty jo vuosi sitten keväällä.

– Eikö kellään käynyt mielessä, että pykälän selkeyttäminen, josta tässä lakimuutoksessa on kyse, olisi pitänyt tehdä viime keväänä? Vuosi on vatkattu tätä asiaa. Jos se oli epäselvää vuosi sitten keväällä, sehän olisi pitänyt välittömästi tehdä selväksi, hän sanoo STT:lle.

Hallitus on saanut valmiiksi esityksen, jonka perusteella jatkossa voidaan tehdä laajoja pakollisia terveystarkastuksia. Näihin voi sisältyä koronatestin tekeminen.

Nykyistä lainsäädäntöä on esityksen mukaan ollut tarvetta tarkentaa siten, että aluehallintoviraston (avi) oikeus tehdä päätös suurta ihmisjoukkoa koskevasta pakollisesta terveystarkastuksesta ilmenisi nykyistä selvemmin. Nykyisen lainsäädännön perusteella on voinut syntyä vaikutelma, että päätös edellyttäisi aina yksilöllistä harkintaa.

Häkkänen pitää pakkotestausta erittäin tervetulleena työkaluna ja uskoo, että rajakontrolli tehostuu sen avulla.

– Valtioneuvosto itsekin on myöntänyt, että vapaaehtoisen testaamisen tai suositusten malli rajalla ei pelaa. Osa noudattaa niitä, mutta osa ei, joten käytännössä virus leviää yhä voimakkaammin Suomeen.

Häkkäsestä pakkotestausta tarvitaan etenkin nyt, kun brittivirusmuunnos on voimakkaammin tarttuva ja leviävä.

– Ei tarvitse olla kuin muutama, joka tulee piittaamattomasti ja saa Suomen uudestaan sotkuun.

Kommentoi