Koskelan tapahtumat nostivat lastensuojelun tilan tapetille – oppositiosta peräänkuulutettiin varhaista puuttumista ja lisää resursseja

Eduskunnan kyselytunnilla Helsingin Koskelan henkirikos puhutti. Sekä uhri että syytetyt olivat tekohetkellä 16-vuotiaita. Vesa Moilanen / LEHTIKUVA

Viivi Salminen / STT

Lastensuojeluun on suunnattava lisää resursseja, ongelmiin on puututtava aikaisemmin ja lastensuojelun työntekijöiden keinoja on tarkasteltava. Muun muassa nämä asiat nousivat eduskunnan kyselytunnilla esille, kun oppositio hiillosti hallitusta lastensuojelun tilasta sekä lasten ja nuorten pahoinvoinnista laajemminkin.

Teema nousi kyselytunnilla esille Helsingin Koskelan henkirikoksen takia, jossa sekä uhri että syytetyt olivat tekohetkellä 16-vuotiaita.

Perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne sanoi, ettei näin hirvittäviin tragedioihin jouduta yllättäen.

– Perheiden ja lasten ongelmat näkyvät jo varhaisina vuosina. Niin uhri kuin syytetytkin olisivat tarvinneet apua jo ennen kouluikää, Ranne sanoi.

Ranne kysyi hallitukselta, aikooko se muuttaa lastensuojelulakeja niin, että ammattilaiset saavat lisää keinoja ja resursseja, joilla voidaan auttaa lapsia ja estää tällaiset väkivallanteot. Myöhemmin Ranne kysyi, että mistä kaikkeen saadaan resurssit.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) sanoi, että kaikilla hallituskausilla lastensuojelua on parannettu ja myös nykyinen hallitus aikoo sitä parantaa. Kiuru sanoi, että lisärahoitusta on varattua lastensuojelun ongelmien parantamiseen ja myös henkilöstömitoitusta kiristetään.

– Etenkin isoissa kaupungeissa lasten määrä per työntekijä on noussut todella kovaksi ja näitä asioita tässä nyt parannetaan, Kiuru sanoi viitaten henkilöstömitoitukseen.

Kiurun mukaan on aiheellista kysyä, onko yhteiskunnassa havahduttu ongelman laajuuteen, sillä vuonna 2019 kodin ulkopuolelle oli sijoitettu lähes 19 000 lasta ja nuorta. Lisäksi lastensuojelun avohuollossa oli 52 000 lasta ja nuorta.

Oikeusministerin mukaan nyt tarkasteltava, mitä Vilja Eerikan tapauksesta opittiin

Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen otti puheeksi myös rikosoikeudellisen vastuun ikärajan, joka on Suomessa 15 vuotta. Räsäsen mukaan esimerkiksi Tanskassa, Saksassa ja Virossa se on 14 vuotta, Alankomaissa ja Kanadassa 12 vuotta.

– Poliisi kertoo jopa 10-vuotiaiden väkivaltaisiin ryöstöihin osallistumisesta. Suomessa alle 15-vuotiaat eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa, mitä valitettavasti myös käytetään hyväksi. Vanhemmat nuoret saattavat yllyttää alle 15-vuotiaan tekijäksi tietäen, että siitä ei seuraa rangaistuksia, Räsänen sanoo.

Hän lisää, ettei ajattele, että lasten paikka olisi vankilassa, mutta sanoo, että "kyllä rajat nousevat nuoren omaksi eduksi". Räsäsen mukaan lastensuojelun työntekijöiltä tulee huolta siitä, että tällä hetkellä mahdollisuutta liikkumisen rajoittamiseen väkivaltakierteen katkaisemiseksi ei ole riittävästi. Räsänen sanoo, että häntä huolestuttaa, ettei Kiuru luvannut asiaan parannusta.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) sanoo Räsäsen olevan oikeassa siinä, ettei Suomessa alle 15-vuotiaita laiteta vankilaan, vaan asiaa hoitaa lastensuojelu.

Henriksson ei vastannut kysymykseen siitä, onko työntekijöille tulossa lisää keinoja esimerkiksi siihen, että he voisivat puuttua nuorten liikkumiseen.

– Mitä nuoriin tulee, Koskelan tapaus on järkyttänyt meitä kaikkia. Se on myös osoitus siitä, että tässä tarvitaan meidän kaikkien panosta, meidän on myös opittava Vilja Eerikan tapauksesta.

Oikeusministerin mukaan nyt on käytävä läpi silloin annetut suositukset, täytäntöön pannut toimet ja se, mitä on vielä tehtävä.

Myös perussuomalaisten Leena Meri jakoi Räsäsen huolen siitä, onko esimerkiksi ensikodeissa työntekijöillä riittävästi työkaluja. Meri vaati asiasta selvitystä.

Kommentoi