Kunnallispolitiikan konkarit ovat ehdokasasettelun kultakimpaleita – tutkimuksen mukaan kunnanhallituksen paikkajaossa menestyvät kokeneita valtuutettuja riveihinsä saaneet puolueet

Tutkimuksen aineistona olivat neljät kuntavaalit vuosina 2000–2012. Kuva on Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksesta 25. marraskuuta viime vuonna. Emmi Korhonen / LEHTIKUVA

STT

Kunnanhallituksen paikkajaossa menestyvät puolueet, joilla on riveissään useita uudelleenvalittuja valtuutettuja, tuore tutkimus esittää. Vastaavasti valtuutettujen kokemattomuus voi selittää, miksi jonkin puolueen edustus hallituksessa jää valtuustoedustusta vaatimattomammaksi.

Tutkimuksen ovat tehneet tutkijat Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT), Turun yliopistosta ja Instituto Tecnologico Autonomo de Mexico -yliopistosta (ITAM). Tutkijat käyttivät Suomen kunnanvaltuustoista koostettua aineistoa selvittääkseen, miksi hallitusten paikkajako ei aina seuraa vaaleissa valituksi tulleiden valtuustojen voimasuhteita.

– Pääsääntöisesti kunnanhallitusten paikkajako seuraa vaaleissa valituksi tulleen valtuuston paikkajakoa, mutta ei täysin. Havaitsimme, että jos puolueilla on paljon kokeneita valtuutettuja, saavat he tyypillisesti enemmän hallituspaikkoja kuin heidän valtuutettujen määränsä edellyttäisi, ITAMin apulaisprofessori Jaakko Meriläinen sanoo tiedotteessa.

Tutkimuksen mukaan esimerkiksi edelliskaudella syntyneet puoluerajat ylittävät verkostot ja valtuutettujen keskuudessa saavutettu luottamus voivat selittää sitä, miksi kokemus korostuu hallituksen paikkajaossa.

Uudelleenvalitut valtuutetut ovat puolueelle myös tärkeä liima silloin, kun puolue ideologisesti etäällä muista puolueista tai jos uusi valtuusto on puoluepoliittisesti hyvin pirstaleinen, tutkimus toteaa.

Tutkimuksen aineistona olivat neljät kuntavaalit vuosina 2000–2012.

Kommentoi