Oppositiossa pelätään EU-piikin avaamista ja sitä, että pussin nyörit jäisivät ikiajoiksi auki

Suomi maksaa valtiovarainministeri Vanhasen (kesk.) mukaan vähiten verrattuna muihin EU:n nettomaksajiin. -Koivisto Antti Aimo-Koivisto / LEHTIKUVA

Sanna Nikula, Saila Kiuttu / STT

Oppositiossa pelätään, että EU:n elpymispaketin kaltaiset järjestelyt jäisivät pysyviksi ja että EU:sta muodostuu tulonsiirtounioni ja liittovaltio. Perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja nyt-liike vastustavat elpymispakettia tästä syystä ja antoivat asiasta myös välikysymyksen. Keskustelu oli odotetusti kiihkeää, kun eduskunnassa käytiin lähetekeskustelua EU:n seuraavasta seitsenvuotisesta budjetista ja EU:n elpymispaketista.

– Jos tämä piikki avataan nyt, on järjetöntä väittää, että myöhemmin kieltäytyminen uusista paketeista on ainakaan sen helpompaa, kiteytti perussuomalaisten Jani Mäkelä opposition huolta.

Puolueen puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan suomalaiset maksavat EU:n veloista korkeampina veroprosentteina.

– Oleellista ei ole se, verottaako EU meitä suoraan. Kun EU:n luonne velkaunionina ja tulonsiirtounionina vahvistuu, nettomaksajat maksavat yhä enemmän jäsenmaksuina. Jäsenmaksut rahoitetaan verottamalla suomalaista työtä ja yrittämistä. Tämä on tosiasiallisesti EU-vero, hän sanoi.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) ihmetteli opposition puheita EU-verosta. Nyt keskustelussa olevalla päätöksellä ei hänen mukaansa esimerkiksi olla luomassa Euroopan unionille yhtäläistä verotusoikeutta.

Vanhanen myös korosti, että tulonsiirrot ovat osa järjestelmää normaalistikin. Ne eivät synny tämän elpymisvälineen seurauksena, kuten keskustelussa annetaan ymmärtää. Seitsemän vuoden normaalibudjetissa tulonsiirtojen taso on kaksin-kolminkertainen elypymisvälineeseen verrattuna.

– Tässä on nyt aika paljon kyse propagandasta, jolla elpymisvälinettä käytetään välineenä, hän sanoi.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi, että velat on tarkoitus maksaa panemalla amerikkalaiset digijätit digiverolle ja kiinalaiset teräsjätit hiilitullien taakse.

– Näillä tämä on tarkoitus maksaa, ei suomalaisten verorahoilla, Lindtman sanoi.

Vasta muutama jäsenmaa hyväksynyt budjettipäätöksen

Pääministeri Sanna Marin (sd.) korosti, että jo heinäkuisella päätöksellä elpymispaketista oli markkinoita rauhoittava vaikutus.

– Mikäli me emme olisimme saaneet ratkaisua tästä kokonaisuudesta, on arvioitu, että sillä olisi ollut erittäin voimakas vaikutus markkinoihin. Olisimme nähneet sellaisen markkinareaktion, joka olisi voinut syöstä koko Euroopan talousalueen erittäin vaikeaan tilanteeseen, Marin sanoi.

EU:n budjetti vuosille 2021–2027 on yli 1 070 miljardia euroa. Elpymispaketissa on kokonaisuudessaan kyse 750 miljardin euron elvytysrahasta, jonka EU-komissio lainaa rahoitusmarkkinoilta jaettavaksi edelleen jäsenmaille avustuksina ja lainoina.

Jotta laina elpymispaketin perustamiseksi voidaan ottaa, kunkin jäsenmaan on hyväksyttävä budjettipäätös kansallisella tasolla. Tähän mennessä kuusi jäsenmaata 27:stä on vahvistanut tämän niin kutsutun omien varojen päätöksen.

Suomi on saamassa elpymisvälineen avustuksista tämän hetken arvion mukaan yhteensä noin 2,7 miljardia euroa. Lopullinen määrä selviää vasta kesällä 2022.

Suomi olisi maksamassa näillä näkymin noin 6,6 miljardia. Vastaavasti Italia, jonka talous on kärsinyt vakavasti koronapandemiasta, on Vanhasen mukaan saamassa elpymisvälineestä 79 miljardia euroa ja maksamassa siitä 48 miljardia euroa.

Kokoomus: Huonosti neuvoteltu

Kokoomus ei suoraan sanonut vastustavansa elpymispakettia, mutta sen mielestä kokonaisuus on huonosti neuvoteltu.

Puolueen puheenjohtajan Petteri Orpon (kok.) mukaan kokoomusta korpeaa suunnattomasti se, että kaikki 27 jäsenmaan päämiestä ovat neuvotelleet huonosti.

– Vastuullisessa talouspolitiikassa jokainen maa huolehtii omista veloistaan, omasta taloudestaan. Olisi pitänyt samaan aikaan neuvotella sisälle muun muassa velkajärjestelymekanismi ja käyttää tilannetta hyväksi neuvottelussa ja ajaa eteläisemmän Euroopan maat hyväksymään meidän pitkän linjan tavoitteitamme. Näitä asioita me punnitsemme.

Marin vastasi tähän, että velkajärjestelymekanismi on osa hallituksen EU-selontekoa, joka tullaan vielä helmikuun aikana käsittelemään eduskunnassa.

Riittääkö yksinkertainen enemmistö?

Suuresta salista budjetti ja elpymispaketti lähetetään valtiovarainvaliokuntaan, ja siihen pyydetään perustuslakivaliokunnalta ja talousvaliokunnalta lausunnot.

Perustuslakivaliokunta tarkastelee ainakin sitä, vaaditaanko asiasta äänestämiseen kahden kolmasosan enemmistö vai riittääkö yksinkertainen enemmistö. Hallitus lähtee siitä, että yksinkertainen riittää. Kristillisdemokraatit vaati lähetekeskustelussa, että asia täytyy ratkaista kahden kolmasosan enemmistöllä, jolloin siihen tarvitaan myös opposition kansanedustajien ääniä.

Keskeinen edellytys on ollut, että lainanhoidon vastuiden pitää olla tarkkamääräisesti rajatut. Vanhasen mukaan päätös sisältäisi kirjauksen jäsenmaiden enimmäisvastuista.

Suomi maksaa verrattain vähän

Euroopan unionin budjetti kasataan muun muassa tullimaksuilla ja jäsenvaltioilta bruttokansantuotteen perusteella kerättävillä jäsenmaksuilla. Rikkaana EU-maana Suomi maksaa unioniin enemmän kuin se saa sieltä takaisin. Tämä periaate on tiedetty jo, kun Euroopan unioniin on liitytty, Vanhanen painotti.

Vanhasen mukaan Suomi maksaa kuitenkin vähän verrattuna muihin EU:n nettomaksajiin, kuten Ruotsiin, Hollantiin, Saksaan, Tanskaan ja Itävaltaan.

– Esimerkiksi naapurimaa Ruotsin maksuosuus on lähes kaksinkertainen. Tämä pätee myös uuden rahoituskehyksen ja elpymisvälineen osalta. Suomen maksuosuus näistä on pienin nettomaksajien joukossa, jopa pienempi kuin Ranskan, Vanhanen sanoi.

Kommentoi