Venäjän protesteissa ei ole kyse pelkästään Navalnyista vaan pitkään jatkuneesta tyytymättömyydestä, sanoo tutkija

Kymmenientuhansien ihmisten mielenosoituksissa ympäri Venäjää on vaadittu vapautta vangitulle oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyille. AFP / LEHTIKUVA

Henrietta Nyberg / STT

Venäjällä käynnissä olevat tapahtumat tulevat jäämään historiankirjoihin. Näin arvioi ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila. Hänen mukaansa protestit ovat jos eivät alkua niin ainakin jatkoa jollekin suuremmalle jatkumolle.

Protesteissa on Lassilan mukaan esillä ihmisissä ilmenevä laaja tyytymättömyys maan nykytilaan. Venäjän hallinnon pelottelulla tai mielenosoittajien ennakoivilla pidätyksillä viikon aikana ei ole ollut vaikutusta uusien mielenosoitusten järjestämiseen, vaan protestiasetelma on jatkunut entisellään.

– Kyllä tässä nyt merkkejä on siitä, että tästä jonkinlainen pidempiaikainen protestisykli tai -aalto on muodostumassa. Sillä tavalla tätä tyytymättömyyden agendaa pidetään yllä, Lassila kertoo.

Ei kyse pelkästään Navalnyista

Kymmenientuhansien ihmisten mielenosoituksissa ympäri Venäjää on vaadittu vapautta vangitulle oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyille. Lassilan mukaan Navalnyin tapaus on kuitenkin vain kimmoke mielenosoitusten alkamiselle.

– Ei tämä mikään sellainen liikehdintä ole, joka yksinomaan Navalnyiin liittyy. Hän on niin kuin katalysaattori, tällainen aika tyypillinen, miten nyt protestit ylipäänsä lähtevät liikkeelle, Lassila muotoilee.

Navalnyin vangitseminen toimii monessa mielessä symbolina Venäjän nykytilanteelle. Hänessä ilmentyy Lassilan mukaan poliittisista vangeista ja sanan- sekä ilmaisunvapauden ja poliittisten vapauksien tilasta, mikä on voinut saada venäläiset näkemään tietynlaisen syy-seuraussuhteen uudella tavalla ja saanut heidät voimaantumaan.

– Tavallaan ajatus siitä, että mahdollisuus vaikuttaa itse omiin asioihin on avain siihen, että voidaan saada muutosta aikaa, Lassila toteaa.

Vanha toimintatapa on ollut epäpoliittisempi ja poissulkevampi. Ihmiset ovat pyrkineet sulkemaan politiikan ulos elämästään ja yrittäneet löytää uoman siihen, kuinka elävät arkeaan.

– Ja nyt on ihan selkeästi nähtävillä, että aika laajasti on tullut mitta täyteen, sanoo Lassila.

Hallinto ei kaadu hetkessä

Venäjän hallinto ja poliittinen valta on Lassilan mukaan rakentunut siten, että jos se alkaa horjua ja dynamiikka lähtee liikkeelle, voi asioita tapahtua erittäin nopeasti. Hieman samaan tapaan kuin Ukrainassa, kun entisen presidentin Viktor Janukovitshin tukijat hävisivät johtajansa ympäriltä.

Vallan kaatumiseen hetkessä ei pidä Lassilan mukaan kuitenkaan uskoa.

– Periaatteessa Venäjällä on olemassa tällainen rakenteellinen riski, mutta ei läheskään sillä tavalla mitä Ukrainassa. Siinä mielessä hallinnon asema on aika turvattu lyhyellä tähtäimellä.

Pidemmällä tähtäimellä katsottuna käynnissä on protestien myötä kuitenkin peruuttamaton prosessi. Venäjän hallinnon voi olla vaikeaa korjata kuvaansa kansalaisten silmissä, ja Lassilan mukaan on mahdollista, että se heikkenee entisestään. Protestit voi saada kovilla otteilla loppumaan. Se ei kuitenkaan poista kansalaisten tyytymättömyyttä, ja seuraava kimmoke voi laukaista protestit uudelleen.

Kansalaisten keskuudessa kasvava tyytymättömyys voi jossain vaiheessa levitä myös eliittiin laajemmalle tasolle.

– Sitten yleensä se prosessi lähtee liikkeelle. Ei pidä kuvitella, että tässä nyt tulee semmoista kansanjoukkoa, joka marssii Kremliin sisään ja ottaa vallan, Lassila sanoo.

Navalnyin tilanne on hallinnolle viheliäinen

Navalnya tuskin vapautetaan arvovaltasyistä, arvioi Lassila. Jos hänet vapautetaan, voi mukana olla jonkinlainen juoni siitä, että hänet pidätetään myöhemmin uudelleen yrittäen niin, ettei se enää laukaisisi protesteja.

Tilanne on Venäjän hallinnolle vaikea.

– Jos hänet vapautetaan, se on liian suuri riski, koska Navalnyi ei tunnetusti jää laakereilleen lepäämään. Sitten taas hänen pidätettynä olo ylläpitää ikään kuin poliittisten vankien todellisuutta ja vaihtoehdottomuuden tilaa ja vaatimusta siitä, että hänet pitää vapauttaa, Lassila sanoo.

Lassilan mukaan protestoijat määrittävät tällä hetkellä julkista kuvaa ja hallinto reagoi siihen. Tilanne voi kuitenkin hetken päästä olla toinen, jos tulee mielenosoittajien pidätys- ja rankaisuaalto. Protestien ja hallinnon vastatoimien vuorottelu voi jatkua pitkäänkin. Esimerkkinä Lassila mainitsee Valko-Venäjän hallinnon vastaiset protestit, joissa on nyt käynnissä suvantovaihe, mutta jotka voivat jatkua taas myöhemmin.

Kansainvälinen paine lisää Lassilan mukaan Venäjän hallinnon hermostuneisuutta. Kiistanalaista on se, sataako paine protestoijien vai hallinnon laariin kääntyen itseään vastaan.

– Se ilman muuta lisää hallinnon ajatusmaailmaa siitä, että täällä vallankumousta yritetään lännen masinoimana tällaisten protestien kautta järjestää, Lassila toteaa.

Kommentoi