Koronapandemia vähensi oleskelulupahakemuksia – epidemia vaikuttaa vielä tänäkin vuonna, arvioidaan Maahanmuuttovirastossa

Maahanmuuttovirasto ennakoi työperusteisen maahanmuuton kasvavan tulevaisuudessa. Vesa Moilanen / LEHTIKUVA

Elina Korkee, Eeva Nikkilä-Kiipula / STT

Koronapandemia laski viime vuonna ulkomailla jätettyjen oleskelulupahakemusten määrää. Suomeen muuttavien määrä sen sijaan laski maltillisemmin, kertoo Maahanmuuttovirasto (Migri).

– Vallitseva pandemiatilanne tulee vaikuttamaan toimintaamme ja maahanmuuttoon vielä tänäkin vuonna, sanoo Migrin ylijohtaja Jari Kähkönen.

Jatkossa etenkin työperäistä maahanmuuttoa pyritään sujuvoittamaan, lupaa Migri.

– Suomi tulee olemaan maahanmuuton kohdemaa tänäkin vuonna, ihmiset haluavat muuttaa Suomeen. Tiedämme, että Suomi tarvitsee tulevina vuosina työperäistä maahanmuuttoa. Migrissä keskitymme prosessien sujuvoittamiseen, sanoo Kähkönen.

– Yksi keskeinen asia on, että neuvontatoimintaa halutaan parantaa ja sujuvoittaa. Alkuvuodesta avataan uusi puhelinlinja työnantajille, kertoo Kähkönen.

Migri aikoo lisätä myös verkkopalvelua sekä mahdollisesti laajentaa palvelujen aukioloaikoja.

– Meillä on kokeiltu muun muassa lauantain aukioloaikaa pääkaupunkiseudulla.

Oleskelulupahakemuksia noin 10 000 vähemmän kuin 2019

Viime vuonna jätettiin reilut 21 000 ensimmäistä oleskelulupahakemusta, kun vuonna 2019 niitä oli noin 10 000 enemmän. Laskua oli niin työn, perhesiteen kuin opiskelunkin perusteella jätetyissä hakemuksissa. Opiskeluun liittyvät hakemukset vähenivät koronavuonna jyrkimmin.

– Ulkomaisten opiskelijoiden oli ehkä vaikeinta päästä maahan, sanoo Migrin lupa- ja kansalaisuusyksikön vastuualueen johtaja Pauliina Helminen.

Ensimmäisiä oleskelulupia Suomeen myönnettiin viime vuonna yli 20 000. Laskua vuodesta 2019 oli viitisentuhatta.

Työ oli jo toista vuotta suosituin syy hakea oleskelulupaa Suomeen. Viime vuonna työn perusteella jätettiin vajaat 9 000 ensimmäistä oleskelulupahakemusta. Jos kausityötodistukset lasketaan mukaan, hakemuksia kertyi lähes 22 000.

– Viime vuotta leimasi se, että huoltovarmuuden vuoksi kausityöntekijöiden hakemukset olivat priorisoituja. Niissä tehtiin eniten päätöksiäkin, kertoo Helminen.

Maatalouden kausityöntekijät olivat siis viime vuonna etusijalla, mutta yleisesti työperäistä oleskelulupaa haetaan monenlaisilla perusteilla.

Maat, joista oleskelulupahakemuksia tulee eniten, ovat Ukraina, Venäjä, Kiina, Intia ja Uzbekistan. Luvussa eivät ole mukana EU-maiden kansalaisten rekisteröinnit, joita oli viime vuonna noin 7 600. Tämän ryhmän kärkimaat ovat Viro, Saksa, Romania sekä ennen brexitiä myös Britannia. Tänä vuonna Suomeen muuttavat britit tarvitsevat oleskeluluvan.

– Suomeen tullaan erityisasiantuntijuuden, tutkimustyön, urheilun, valmentamisen tai yrittäjyyden perusteella. Työ- ja elinkeinoministeriö tekee alkuvaiheen arvion, toteaa Helminen.

Myös perhesiteisiin liittyvät hakemukset vähenivät viime vuonna.

– Lähes 60 prosenttia hakijoista on Suomessa asuvien työntekijöiden tai opiskelijoiden perheenjäseniä.

Käsittelyyn luvataan lisää vauhtia

Päätöksiä työhön tai opiskeluun liittyvistä oleskeluluvista tehtiin Migrissä viime vuonna enemmän kuin vuoden aikana tuli hakemuksia. Lähes 80 prosenttia päätöksistä oli myönteisiä.

– Käsittelyajat lyhenivät ja vireillä olevien asioiden määrää saatiin pienennettyä, sanoo Helminen.

Jatkossa Migri pyrkii käsittelemään työhön ja opiskeluun liittyvät oleskelulupahakemukset entistä nopeammin, lupaa ylijohtaja Jari Kähkönen.

– Maahanmuutto on tukemassa elinvoimaisen Suomen kasvua. Kilpailemme kansainvälisestä osaamisesta ja prosessien sujuvuus on tärkeää, linjaa Kähkönen.

Erityisasiantuntijoiden hakemukset onnistuttiin viime vuonna käsittelemään keskimäärin kahdessa viikossa. Kähkösen mukaan on tärkeää, että myös perheenjäsenten luvat saadaan kuntoon ripeästi.

– Moni tulija haluaa perheensä mukaan – he sitoutuvat Suomeen pidemmäksi aikaa, kun perhekin pääsee mukaan.

Keinoja käsittelyn vauhdittamiseen ovat Kähkösen mukaan ainakin turhien työvaiheiden karsinta sekä sen tarkastelu, ovatko hakulomakkeet riittävän selkeitä.

– Näin hakemukset tulisivat meille entistä täydellisempinä eikä lisäselvityspyyntöjä olisi tarpeen lähettää niin paljon.

Erityisasiantuntijoiden jatkolupien käsittelyssä Migri käyttää jo nyt jonkin verran automaatiota. Jatkossa sitä pyritään lisäämään, ja tähän liittyvä lainvalmistelu on meneillään oikeusministeriössä.

– Automatisoitava prosessi kuvataan hyvin tarkasti ja määritellään luvan edellytykset. Näin saadaan aikaan prosessi, jossa tietyt luvan edellytykset selvitetään automaattisesti, selvittää Pauliina Helminen.

– Järjestelmä muodostaa päätösehdotuksen, jonka hyväksyy meidän virkailija. Tietyissä tilanteissa automatisaatio ohjaa hakemuksen takaisin manuaaliseen käsittelyyn, Helminen kuvaa suunnitelmia.

Turvapaikkahakemusten määrä laski yli tuhannella

Turvapaikkahakemusten määrä oli viime vuonna vähäinen. Turvapaikkahakemuksia jätettiin noin 3 200, kun määrä vuonna 2019 oli noin 4 500.

Ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia tehtiin viime vuonna vajaat 1 300.

– Ensimmäisissä turvapaikkahakemuksissa suurimmaksi lähtömaaksi nousi Välimeren siirtojen myötä Afganistan, 148 turvapaikanhakijaa, kertoo turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen.

Suomen hallitus päätti viime vuonna, että Suomi vastaanottaa 175 turvapaikanhakijaa Kreikasta, Kyprokselta, Maltalta ja Italiasta: ilman huoltajaa olevia lapsia ja nuoria sekä yksinhuoltajaperheitä. Tästä pakolaisryhmästä Suomeen on tähän mennessä saapunut pienissä erissä 131 henkilöä. Saapuneista noin neljäsosa on saanut turvapaikkapäätöksen, mutta osalle turvapaikkapuhuttelut ovat vielä tekemättä.

– Ensimmäiset siirrot saatiin toteutettua kesällä. Meneillään ovat nyt viimeisten siirtojen valmistelut. Aikatauluihin on vaikuttanut paitsi korona myös Morian pakolaisleirin palo, kertoo Lehtinen.

Turvapaikkahakemusten ruuhkaa purettiin

Viime vuoden turvapaikkahakemuksista suurin osa oli uusintahakemuksia. Uusintahakemus on turvapaikkahakemus, jonka asiakas tekee saatuaan lainvoimaisen päätöksen Maahanmuuttovirastolta tai hallintotuomioistuimelta aikaisemmin tekemäänsä turvapaikkahakemukseen. Uusintahakemuksia jättivät eniten irakilaiset.

Turvapaikkahakemuksia tehtiin viime vuonna hieman yli 3 200.

– Luku sisältää sekä ensimmäiset että uusintahakemukset. Ensihakemuksia oli 1 275, ja määrää voi pitää erittäin pienenä. Koronatilanne ja matkustamisen vaikeutuminen tietenkin näkyy määrässä, sanoo Lehtinen.

Uusintahakemuksista noin neljäsosa johti Lehtisen mukaan myönteiseen turvapaikkapäätökseen ja noin neljäsosa kielteiseen. Noin puolelle hakemuksista tehtiin tutkimattajättämispäätös eli Migri ei katsonut hakemuksissa olleen sellaista uutta tietoa, joka olisi antanut aihetta niiden käsittelyyn.

Migri teki viime vuonna yli 4 700 päätöstä kansainvälisestä suojelusta eli enemmän kuin vuoden aikana tuli turvapaikkahakemuksia.

– Aiempina vuosina kertynyttä ruuhkaa, erityisesti hallinto-oikeuden palauttamia hakemuksia, saatiin purettua. Silti hakemuksia vuosilta 2018–20 on vielä ratkaisematta, kertoo Lehtinen.

__________

Korjattu klo 16.03: EU-maiden kansalaisten rekisteröintejä oli viime vuonna noin 7 600, ei noin 9 000.

Kommentoi