Kaikkonen Ylellä: Jos Afganistanista vetäydytään liian aikaisin, maa uhkaa ajautua kaaokseen, mikä voi heijastua Eurooppaan pakolaisvirtoina ja huumekauppana

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) eduskunnassa 18. marraskuuta 2020. MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA

Viivi Salminen / STT

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) sanoi Ylen Ykkösaamussa , että jos Afganistanista vetäydytään liian aikaisin, maa voi ajautua sekasortoon ja kaaokseen. Tämän vaikutukset heijastuisivat Kaikkosen mukaan helposti myös Eurooppaan pakolaisvirtoina ja huumekauppana.

Yhdysvalloissa Donald Trumpin hallinto on ilmoittanut, että Yhdysvallat aikoo vähentää joukkojaan Afganistanissa tämän kuun puoliväliin mennessä 2 500 ihmiseen. Yhdysvaltojen on tarkoitus vetäytyä kokonaan Afganistanista toukokuussa.

– Tarkoituksena ja tavoitteena on ollut se, että tuo operaatio voisi päättyä lähitulevaisuudessa, jos rauhanneuvottelut etenevät. Mutta vielä ei ole varmuutta siitä, onko Afganistan ensi vuonna sellaisessa kunnossa, että sieltä voisi hyvällä omallatunnolla lähteä, Kaikkonen sanoi.

Yhdysvalloissa on vaihtumassa valta, ja uuden presidentin Joe Bidenin on tarkoitus astua virkaan tammikuussa, mikä voi Kaikkosen mukaan vaikuttaa Yhdysvaltojen linjauksiin.

Jos Yhdysvallat todella vetäytyy Afganistanista, se saattaisi puolustusministerin mukaan koko koalition kovin hankalaan tilanteeseen.

– Näissä kansainvälisissä kriisinhallintaoperaatioissa pitäisi noudattaa periaatetta, että yhdessä sisään, yhdessä ulos. Jatkoa täytyy sitten koko porukan kesken pohtia, sillä Yhdysvaltojen rooli Afganistanissa on aivan keskeinen, hän sanoo.

Kaikkonen sanoi myös, että Trumpin kaudella Naton ja EU:n välit ovat jäähtyneet, eikä hän pidä kehitystä ollenkaan hyvänä. Hän pitää tärkeänä, että EU ja Yhdysvallat pystyvät hyvään kumppanuuteen.

– Bidenin valinta voi luoda tässä uusia mahdollisuuksia. On myös toivottavaa, että Yhdysvallat tulisivat erilaisiin kansainvälisiin sopimuksiin, järjestöihin takaisin, mistä Trumpin kaudella irtisanouduttiin, Kaikkonen sanoo.

Kaikkonen kulttuuriväelle: Hävittäjähanketta valmistelleet parhaat asiantuntijat

Puolustusvoimien Hornet-hävittäjät ovat tulossa tiensä päähän 2030-luvulla. Hallituksen on määrä päättää Hornetien korvaajasta ensi vuonna. Hanke on kirjattu hallitusohjelmaan. Soraääniä hankkeesta on tullut kuitenkin myös hallituspuolueiden edustajilta. Kaikkonen toivoo, ettei hankkeella enää tehtäisi politiikkaa, vaan nyt ajateltaisiin "isänmaan etua".

Kansanedustajille toimitettiin joulukuun alussa vetoomus, jossa yli 200 tieteen, taiteen ja muiden alojen asiantuntijaa katsoi, että HX-hävittäjähankkeessa tarvitaan aikalisä, uutta harkintaa ja vaihtoehtoehtojen selvittämistä.

Kaikkonen sanoi kansalaiskeskustelun olevan tervetullutta. Hän kuitenkin lisäsi, että allekirjoittaneissa oli paljon kulttuurialan ihmisiä, jotka ovat arvostettuja omalla alallaan, mutta "jos lähtee valtamerta ylittämään, niin toivoo, että on miehistö, jolla on kokemusta niistä tehtävistä".

– Ajattelen vähän samaan tapaan, että jos lähdetään maanpuolustuksen kysymyksiä miettimään, niin on syytä kuulla kyllä maanpuolustuksen ammattilaisia, joita meillä ennen muuta Puolustusvoimissa on.

Kaikkosen mukaan hanketta ovat jo vuosia valmistelleet parhaat asiantuntijat ja siltä pohjalta sitä on järkevää viedä eteenpäin.

Vetoomuksen allekirjoittajia ovat muun muassa akateemikko Juha Leiviskä sekä professorit Pertti Haaparanta ja Heikki Hiilamo. Mukana on myös taiteilijoita, kuten ohjaaja Aki Kaurismäki, kirjailija Marja-Leena Mikkola, näyttelijä Joonas Saartamo sekä muusikko Karri "Paleface" Miettinen.

Kutsunnoissa voisi tarkistaa, onko nuorella asiat kunnossa

Ylen Ykkösaamuun oli tullut Kaikkoselle kysymys siitä, että kutsunnat koskevat Suomessa vain miehiä. Kaikkonen sanoi, että maanpuolustusta kehitetään ennen kaikkea maanpuolustuksen tarpeisiin. Silti Kaikkosen mukaan on hyvä pohtia myös yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokysymyksiä.

Tämän takia Puolustusvoimissa on aloitettu yhteistupakokeilut, sillä naiset ovat Kaikkosen mukaan kokeneet olevansa vähän sivussa. Kaikkosen mukaan kutsuntoja voisi ajatella myös koko ikäluokalle. Ei niin, että se tarkoittaisi naisilla samanlaista velvoitetta armeijaan kuin miehillä on.

– Koko ikäluokan kutsunnat voisi olla sellainen tsekkauspiste, että nuorella on elämässä asiat kunnossa – terveys, koulutus, työ, ehkä sosiaaliset suhteet. Jos ei ole, yhteiskunta voisi ohjata parempaan suuntaan, Kaikkonen sanoo.

Kommentoi