Syyttäjä kertoo aikovansa vaatia kulttuurineuvos Veijo Baltzarille vuosien vankeusrangaistusta, Baltzar kiistää kaikki syytteet

Veijo Baltzaria syytetään useista ihmiskauppa- ja seksuaalirikoksista. Kimmo Mäntylä / LEHTIKUVA

Johanna Latvala / STT

Syyttäjä Mikko Sipilä kertoo aikovansa vaatia kulttuurineuvos-kirjailija Veijo Baltzarille vuosien ehdotonta vankeusrangaistusta. Baltzaria syytetään useista ihmiskauppa- ja seksuaalirikoksista.

– Sanotaan, että jos kaikki syytteet menestyvät sellaisinaan kuin ne on kirjoitettu, puhutaan vähintään jostain kuudesta tai seitsemästä (vuodesta), Sipilä sanoo.

– Tässä on tarkoitus kaivaa totuus esiin ja sen mukaan mennä. Lopullinen vaatimus esitetään lopussa.

Sipilä kommentoi asiaa ennen valmisteluistuntoa, johon Baltzaria ei ollut velvoitettu saapumaan paikalle. Varsinainen pääkäsittely alkaa ensi viikolla. Sekä valmisteluistunto että pääkäsittely käydään suljetuin ovin.

Baltzar oli rikostutkinnan aikana tutkintavankeudessa lähes vuoden. Hänet vapautettiin marraskuussa ja määrättiin matkustuskieltoon.

"Aika toisenlainen näkemys kuin syyttäjällä"

Puolustuksen mukaan Baltzar kiistää kaikki syytteet.

– Baltzarilla on tietysti aika toisenlainen näkemys kuin syyttäjällä, mutta olemme varmasti monista asioista samaa mieltä. Eli kuten kaikki tietävät, kysymys on ollut tällaisesta teatterityyppisestä toiminnasta ja siihen liittyen tietynlaisesta yhteisöllisestä toiminnasta. Hänen luonaan on välillä asunut enemmän, välillä vähemmän ihmisiä, asianajaja Jussi Sarvikivi kertoo.

Sarvikiven mukaan erimielisyyksiä on muun muassa siitä, millaista toiminta on ollut.

– Meillä on erimielisyyttä siitä, mikä on tämän teatteritoiminnan luonne ja mikä on tietyllä tavalla mustalaiskulttuuriin liittyvä yhteisöllisen asumisen muoto ja siihen liittyvät muut asiat. Meillä on aika voimakaskin näkemysero siitä, kuinka normaalia on esimerkiksi se, että jonkun vanhemman henkilön kotona asuu ihmisiä – nuoriakin henkilöitä – ja tulee ja menee vähän miten sattuu.

Sarvikivi huomauttaa, että Baltzar itse haluaa puhua nimenomaan mustalais-, ei romanikulttuurista.

– Meidän käsityksemme on, että asianomistajat – siltä osin kun ovat siinä toiminnassa olleet mukana ja asuneet siellä yhteisössä – ovat tämän asian ihan hyvin ymmärtäneet, Sarvikivi sanoo ja korostaa puhuvansa nimenomaan rikosepäilyjen ihmiskauppaan liittyvästä osasta.

Yksittäisten seksuaalirikosten osalta kysymys on Sarvikiven mukaan puhtaasti näytöllinen.

– Ei siinä ole mitään tekemistä kulttuurin tai teatterin kanssa. Silloin joko on toimittu tietyllä tavalla, joka täyttää jonkin seksuaalirikoksen tunnusmerkistön, tai sitten ei ole toimittu.

Sipilän näkemyksen mukaan toiminnan "kulttimaisuuden" puolesta puhuvat muun muassa yhteisöllisyys, yhdessä asuminen ja yhteinen talous.

– Ja sen sisällä tällaiset tietyt käyttäytymis- ja muut säännöt, ja se, että siellä on tällainen hierarkia, Sipilä luettelee.

Epäillään kontrolloineen uhrien elämää

Epäilyn mukaan Baltzar houkutteli tyttöjä ja nuoria naisia teatteritoimintaansa ja asumaan kanssaan. Hänen epäillään kontrolloineen uhrien elämää ja määränneen muun muassa heidän syömisestään ja ulkonäöstään.

Epäiltyjen rikosten uhreina on seitsemän 1980–2000-luvuilla syntynyttä naista. Osa uhreista on ollut epäiltyjen rikosten tapahtumahetkellä alaikäisiä.

Kahta naista syytetään avunannoista ihmiskaupparikoksiin. Heille syyttäjä kertoo aikovansa vaatia ehdollisia tuomioita. Toisen naisista on epäilty itsekin joutuneen muun muassa ihmiskaupan uhriksi vuosikausien ajan.

HS haastatteli 18:aa tyttöä ja nuorta naista

Helsingin Sanomat julkaisi marraskuussa 2019 laajan jutun, jossa kerrottiin Baltzarin manipuloineen, lähennelleen ja kontrolloineen teatteriyhteisöönsä kuuluneita alaikäisiä tyttöjä ja nuoria naisia.

Lehti haastatteli juttua varten kahdeksaatoista tyttöä ja nuorta naista, joilla oli omakohtaista kokemusta Baltzarin kanssa työskentelystä. Useat kokivat, että harjoituksissa Baltzaria tuli miellyttää, jos halusi päästä tämän suosioon tai saada merkittäviä rooleja.

Lehti kertoi myös, että Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) oli julkaissut jo vuonna 2012 hyvin kriittisen raportin Baltzarin teatterin toiminnasta. Humakin raportissa todettiin muun muassa, että Baltzarilla "on pyrkimys erityisen vahvaan ja läheiseen ohjaussuhteeseen opiskelijoiden kanssa".

Kommentoi