Nimekäs joukko hakee Suomen vaikutusvaltaisimmaksi virkamieheksi – viime syksynä valinnasta kehkeytyi kunnon poliittinen kiista

Valtiovarainministeriön kansliapäälliköksi hakeneiden 21:n henkilön joukossa on muun muassa valtiovarainministeriön kansantalousosaston osastopäällikkö Mikko Spolander. Vesa Moilanen / LEHTIKUVA

Antti Autio / STT

Valtiovarainministeriön kansliapäälliköksi on hakenut 21 henkilöä, kertoo valtiovarainministeriö. Hakijoiden joukossa ovat muun muassa valtiovarainministeriön kansantalousosaston osastopäällikkö Mikko Spolander, oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen, valtiovarainministeriön hallinto- ja kehitysjohtaja, ylijohtaja Juha Majanen sekä Jyväskylän yliopiston taloustieteen professori Roope Uusitalo.

Majanen nimitettiin syyskuussa hoitamaan virkaa väliaikaisesti vuoden loppuun asti. Edellinen kansliapäällikkö oli Suomen vaikutusvaltaisimmaksi virkamieheksikin arvioitu Martti Hetemäki. Hän siirtyi työelämäprofessoriksi.

Muita uusia hakijoita ovat Bror Dahlsten, Asko Eerola, Aki Jormanainen, Kirsi Kellokangas, Mika Kuismanen, Elina Pylkkänen, Piotr Lehtonen, Kimmo Rytkönen, Pekka Sinko, Kim Sjöström, Henri Tuominen, Ilkka Suutari ja Jaakko Vääräniemi.

Valtiovarainministeriön mukaan edellisellä kerralla loppusuoralle päässeet otetaan automaattisesti huomioon. Mukana ovat siten edellä mainittujen lisäksi valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg, Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja, valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattori Markus Sovala ja kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.).

Aiemman hakukierroksen hakijoista ainoastaan valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston päällikkö Leena Mörttinen on vetänyt hakemuksensa pois.

Haku oli alun perin auki vuosi sitten

Kansliapäällikön virka oli alun perin auki viime syksynä. Valinnasta kehkeytyi kuitenkin poliittinen kiista, kun silloisen valtiovarainministerin Katri Kulmunin (kesk.) esittämää Nergiä vastustettiin ennen muuta SDP:ssä.

Julkisuudessa on arvosteltu muun muassa sitä, että maa- ja metsätaloustieteiden maisterina Nergin talousosaaminen olisi muita hakijoita heikompaa.

Nimitys pantiin jäihin siihen asti, että eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannanotto eduskunnan tiedonsaantioikeuden ongelmista valmistui. Nerg oli edellisellä hallituskaudella keskeisessä roolissa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelussa, johon liittyviä tiedonsaantiongelmia perustuslakivaliokunta selvitti. Valiokunnan selvitys valmistui lokakuun alussa.

Perustuslakivaliokunta moitti eduskunnan tiedonsaantia viime vaalikauden sote-uudistuksen valmistelussa. Lokakuun alussa valmistuneessa selvityksessään valiokunta halusi valtioneuvoston kiinnittävän "erittäin vakavaa huomiota" siihen, että valtioneuvoston ja ministeriöiden virkamiesten virkavelvollisuutena on antaa eduskunnan tarpeellisina pitämät tiedot.

Muuttuneet olot vaikuttivat

Virka avattiin haettavaksi uudelleen aiemmin tänä syksynä. Valtiovarainministeriön arvion mukaan kansalliset ja kansainväliset olot ovat muuttuneet vuoden takaiseen nähden olennaisesti siten, että haku on avattava uudelleen.

Ministeriön mukaan muuttuneita oloja ovat muun muassa koronaviruspandemia ja sitä seurannut maailmantalouden kriisi. Ministeriö arvioi, että Suomen talous on kärsinyt pandemian takia kovan iskun, ja siitä toipuminen edellyttää kansainvälisten toimien lisäksi talouspoliittisten toimien valmistelua Suomessa.

Ministeriö katsoo, että muuttuneet olot vaikuttavat viran tehtävien painotuksiin siten, että hakijoiden ajantasainen kokemus pitää arvioida uudelleen.

Kommentoi