Suomen tulokärki jäi tänä vuonna valistuneen arvauksen varaan, koska moni huipputuloinen oli käyttänyt verottajan tarjoamaa mahdollisuutta piilottaa verotietonsa medialle toimitettavalta listalta. Kuvaavaa on, että tiistaina iltapäivällä tiedossa olleesta kymmenen tulokärjestä puolet oli nimiä, jotka löysivät tiensä listalle vasta median tekemän kaivutyön jälkeen.
Esimerkiksi kärkeen yhteensä 65,9 miljoonan euron tuloilla noussut Ilkka Brotherus oli vastustanut verotietojensa luovuttamista julkisuuteen.
Brotherus perusteli pyyntöään sillä, että hänen mielestään hänen Amerista saamansa tulot ovat jo vanha uutinen.
– Kun syksyllä 2018 alkoi näyttää siltä, että Amer tärkeimpien instituutio-omistajien mielestä pitää myydä pois tarjotulla hinnalla, kaikki valtakunnan päämediat kirkuivat, kuinka paljon saan siitä rahaa, jos kaupat toteutuvat. Ei ole tarvetta käydä asiaa taas kaksi vuotta myöhemmin läpi, hän sanoi STT:lle.
Hänen mielestään yhteiskunnallista keskustelua pitäisi käydä siitä, ketkä eivät maksa veroja eikä siitä, ketkä niitä maksavat.
Myös iltapäivään mennessä selvinneen listan kolmanneksi, kuudenneksi, yhdeksänneksi ja kymmenenneksi sijoittuneet suurituloiset olivat vastustaneet tietojensa luovuttamista. Tietonsa yrittivät pitää poissa julkisuudesta muun muassa listakolmonen, terveysteknologiaan erikoistuneen Planmecan perustaja ja omistaja Heikki Kyöstilä 21,5 miljoonan euron verotettavilla tuloilla sekä listan kymmenes, Marimekon suurin henkilöomistaja Sophia Ehrnrooth 11,4 miljoonan euron tuloilla.
Useat mediavaikuttajat halusivat salata tietonsa
Verohallinto on vuosien ajan toimittanut medialle listoja Suomen tulokärjestä. Viime vuonna verottaja kuitenkin linjasi, että tietojen poistaminen on mahdollista pyynnöstä, jos poistamiseen on perusteltu syy. Tiedot ovat silti saatavissa verotoimistosta, mutta vain, jos niitä osaa hakea nimellä. Niinpä tänä vuonna esimerkiksi 5 000 kärkinimen listalta puuttui useampi kuin joka kuudes nimi.
Media on vastustanut kiivaasti nimien salaamista perustellen kantaansa muun muassa sillä, että verotietojen avoimuus mahdollistaa keskustelun esimerkiksi verotuksen oikeudenmukaisuudesta, tulonjaosta ja siitä, ketkä rahoittavat yhteiskuntaa maksamalla paljon veroja.
Tiedotusvälineiden protestoinnista huolimatta salauspyyntöjä tuli myös median omasta pesästä. Esimerkiksi mediakonserni Sanoman hallituksessa istuva Rafaela Seppälä sai viime vuonna verotettavia ansio- ja pääomatuloja yhteensä noin 11,5 miljoonaa euroa, eikä hänen nimeään löytynyt Verohallinnon medialle suoraan toimittamasta listasta.
STT tavoitti Seppälän, joka perusteli tietojensa julkistamisen vastustamista muun muassa sillä, että hänelle aiheutuu niin sanotusta veropäivästä uhkia ja vaatimuksia. Hän kertoi saavansa kerjäyskirjeitä ja suoranaisia uhkauspuheluita. Tulojen läpinäkyvyys on hänen mielestään hyvä asia, mutta yksityisten ihmisten nimet pitäisi listauksista poistaa, jotta yksilöön kohdistuvalta haitalta vältytään.
– Julkisiin virkoihin asettuneiden nimet julkisiksi, yksityiset ja yksityisissä yrityksissä olevat anonyymiksi, Seppälä esittää.
Niin ikään Sanoman omistajasukuun kuuluva merkittävä osakkeenomistaja Robin Langenskiöld puuttui listalta. Hänen viime vuoden tulonsa olivat noin 14,7 miljoonaa.
Myös Turun Sanomia kustantavan TS-yhtymän toimitusjohtaja Heikki Ketonen ja varatoimitusjohtaja Jaakko Ketonen olivat salanneet tulotietonsa. Heikki Ketonen ansaitsi viime vuonna 897 000 euroa ja Jaakko Ketonen 935 000.
Verotiedot eivät kerro kaikkea suomalaisten varallisuudesta, sillä esimerkiksi pääomatuloista ne paljastavat vain osan.
Sanoma on STT:n suurin omistaja.