Tiedonsaannin kapeneminen, journalismin ja etenkin tutkivan journalismin monimuotoisuuden väheneminen sekä valeuutiset. Muun muassa nämä asiat huolestuttavat Yle-lain muutosluonnoksen lausunnonantajia.
Suunniteltua lakia kritisoidaan myös vanhanaikaisuudesta ja epämääräisyydestä. Huolena on myös se, saako journalismia myös jatkossa muualtakin kuin maksumuurin takaa.
Liikenne- ja viestintäministeriö laittoi kesäkuussa lausunnolle luonnoksen Yle-lain muuttamiseksi. Muutoksen myötä Yleisradio ei enää pääosin saisi julkaista tekstisisältöä, johon ei liity ääntä tai liikkuvaa kuvaa.
Ylelle kaavailtu tekstisisältörajoitus ei kuitenkaan koskisi STT:n tuotantoa, kiireisiä uutistilanteita, vähemmistökielisiä palveluja, viranomaistiedotteita eikä kulttuuri- ja oppimissisältöjä.
Ehdotettujen muutosten taustalla on Medialiiton EU:n komissiolle pari vuotta sitten tekemä kantelu.
"Kaikkea tutkivaa journalismia ei ole mahdollista tehdä äänen tai liikkuvan kuvan keinoin"
Tutkivan journalismin yhdistys sanoo lausunnossaan, että Yle on harvoja toimijoita, joilla on resurssiensa vuoksi mahdollisuus tehdä perinpohjaista tutkivaa journalismia.
– Maksutta luettavissa olevana sisältönä Ylen tuottama tutkiva journalismi on pystynyt tuomaan yhteiskunnallisia epäkohtia laajasti julkiseen keskusteluun. Uudistuksen myötä tutkivan journalismin määrä ja aihekirjo voivat kaventua. Tämä heijastuu suoraan kansalaisten tiedonsaantiin ja sananvapauteen, yhdistys kritisoi.
Yhdistyksen mukaan kaikkia tutkivan journalismin keinoin rakentuvia uutisia ei ole mielekästä tai edes mahdollista kertoa liikkuvan kuvan tai äänen keinoin.
– Esimerkkejä tällaisista aiheista voivat olla arkaluontoisten tietojen, dokumenttien ja datan esittäminen. Muun muassa joukkoistaminen, datajournalismi ja erilaiset journalistiset hakukoneet tai interaktiiviset verkkototeutukset voisivat ehdotetun lain myötä olla jopa mahdottomia toteuttaa.
"Esitys perustuu epävirallisiin keskusteluihin"
Journalistiliitto kritisoi myös esityksen valmistelutapaa.
– Lausumme ensi kertaa lakiesityksestä, jonka osana on rajoittaa kansallista viestintää sekä sananvapautta samaan aikaan kun esitys perustuu osin epävirallisiin keskusteluihin ja salassa pidettäviin tietoihin, liitto kirjoittaa lausunnossaan.
Journalistiliitto huomauttaa, että esitys ja sen valmistelutapa sopivat huonosti hallitusohjelmaan, jossa todetaan, että hallitus tukee sananvapautta ja demokratian toimivuutta vahvistamalla vastuullisen median toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä sekä kansalaisten tasavertaisia mahdollisuuksia saada luotettavaa tietoa ja sivistää itseään.
Journalistiliitto lisää, että rajanveto tekstimuotoisen ja muun sisällön välillä on nykymaailmassa keinotekoinen ja journalistisesti vanhanaikainen.
"EU joutuu todennäköisesti arvioimaan uudelleen valtiontukiin ja kilpailuun liittyviä kantoja"
Vanhanaikaisuudesta on samaa mieltä myös viestintäoikeuden dosentti Riku Neuvonen.
– Verkkosisällöissä lähtökohtana on eri viestintätapojen yhteensulautuminen, sekoittuminen ja tätä kautta uudenlaisen sisällön esitystavan syntyminen.
Neuvonen katsoo, että esitetty sääntely on tältä osin jo lähtökohdiltaan vanhentunutta, helposti kierrettävää ja joutuu tulevaisuudessa uudelleen tarkasteltavaksi, sillä mediakenttä on jatkuvassa murroksessa ja kaupallisen median huoli julkisen palvelun asemasta ei poistu.
– Todennäköistä on myös, että EU joutuu arvioimaan uudelleen valtiontukiin ja kilpailuun liittyviä kantoja teknisen kehityksen seurauksena.
Neuvonen kritisoi esitystä myös siitä, että se ei ole tarkkarajainen.
– Esityksen vaikutus kaupallisen median toimintaedellytyksille on epämääräinen ja esitetty säännös sisältää useita poikkeuksia ja yleisluonteinen tekstisisältöjen kytkentä audiovisuaalisiin sisältöihin jättää tulkinnanvaraa.
Hän lisää, että lain valvonta ja mahdollisesta rikkomisesta tulevat seuraukset jäävät myös avoimiksi.
"Myös maanpuolustuksellinen intressi"
Entinen Mainostajien Liitto eli Marketing Finland huomauttaa, että maksumuurin takana olevia sisältöjä kuluttavat etenkin nuoret ja varakkaat.
– Riskinä on, että Ylen kirjoitettujen sisältöjen vähentyessä uutispimentoon jää ihmisiä, jotka elävät alueilla, joilla ei ole kaupallisille medioille riittävästi mainostajia tai lukijoita. Lakimuutoksella, joka leikkaa yhtäkkiä tiettyjen ryhmien saamaa uutisointia voi olla kauaskantoisia ja jopa yhteiskunnasta syrjäytymiseen johtavia seurauksia.
Marketing Finland lisää, että Ylen riittävän monipuolisen sisällön turvaamiseen on myös maanpuolustuksellinen intressi, koska yhä useammin trollien ja valeuutisten kautta pyritään vaikuttamaan vieraiden valtojen päätöksentekoon.
– Mediakentän muutos jatkuu edelleen, ja nyt tehtävä lakimuutos ei tunnu toimivalta tulevaisuutta ajatellen, liitto toteaa.
"Vaikutukset eivät ole merkittäviä"
Ministeriö pohtii samoja asioita kuin lausunnonantajat lakiluonnoksen vaikutusarvioinnissa. Lakiluonnoksessa arvioidaan aiempaan tutkimukseen perustuen, ettei esityksellä todennäköisesti ole suuria välittömiä vaikutuksia kaupallisen median sisällön tavoittavuuteen tai sen liikevaihtoon.
– Yleisradion verkkosisältöjen tarjonta saattaa tällä hetkellä hiukan vähentää esimerkiksi sanomalehtien tilauksia ja verkkosivustojen kävijämääriä, mutta vaikutus ei todennäköisesti ole merkittävä.
Jos esitys tulee voimaan sellaisenaan, lakiluonnoksen mukaan tämä voi näkyä kansalaisille pienempänä maksuttoman verkossa julkaistun journalismin määränä.
– Uutislähteiden moninaisuuden ja maksuttomasti verkossa saatavissa olevan tekstisisällön osalta vaikutusta ei arvioida kokonaisuudessaan katsoen merkittäväksi, sillä maksutta saatavilla olevaa tekstimuotoista sisältöä on tarjolla myös muiden medioiden kautta, luonnoksessa sanotaan.