SDP:ssä halutaan kansalaisille mahdollisuus esittää keskustelualoitteita päätöksentekijöille – aloitteita voisi tehdä kunta-, maakunta-, eduskunta- ja EU-tasolla.

SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholmin mukaan keskustelualoitteella edustuksellista demokratiaa voitaisiin tuoda lähemmäs kansalaisten arkea. Martti Kainulainen / LEHTIKUVA

STT

SDP:ssä valmistellaan ehdotusta uudenlaisesta keskustelualoitteesta, joka helpottaisi kansalaisia askarruttavien ongelmien saamista poliittisten päätöksentekijöiden tietoisuuteen.

Keskustelualoitteessa kansalaisilla olisi säädetyn kannattajamäärän kerättyään mahdollisuus saada asia tai kysymys viipymättä päätöksentekijöiden ajankohtaiskeskusteluun.

SDP:ssä hahmotellussa mallissa keskustelualoitteita voitaisiin tehdä kunta-, maakunta-, eduskunta- ja EU-tasolla.

SDP:n puoluehallituksen on määrä esittää Tampereella kahden viikon päästä kokoontuvalle puoluekokoukselle keskustelualoitteen käyttöönottoa.

Puoluesihteeri Antton Rönnholmin mukaan keskustelualoitteella edustuksellista demokratiaa voitaisiin tuoda lähemmäs kansalaisten arkea. Hänen mukaansa keskustelualoite voisi palvella etenkin vähemmistöryhmiä, joilla voi olla vaikeuksia saada ääntään kuuluviin julkisessa keskustelussa.

– Kansalaisilla voi olla sellainen kokemus, että kukaan ei puhu heidän omista huolenaiheistaan ja että ne eivät tule käsitellyiksi poliittisessa päätöksenteossa. Tämä tarjoaisi tavan nostaa asioita keskusteluun, Rönnholm sanoi STT:lle.

Parempi kuin kansalaisaloite?

Keskustelualoite muistuttaa nyt jo käytössä olevaa kansalaisaloitetta, mutta olisi Rönnholmin mukaan sitä kevyempi menetelmä. Kansalaisaloitteessa ehdotetaan uutta lakia tai jonkin tietyn lain muuttamista tai kumoamista, mikä edellyttää aloitteentekijöiltä ainakin jonkinasteista lainsäädäntöön liittyvää osaamista. Keskustelualoitteen tekeminen olisi helpompaa.

Rönnholmin mukaan keskustelualoite voisi olla aloitteentekijöiden kannalta usein tuloksellisempi väline kuin kansalaisaloite.

– Kansalaisaloitteissa on aina joku tietty ratkaisumalli, joka pitäisi toteuttaa. Sen vuoksi prosessissa ei voida ottaa huomioon kaikkia asiaan liittyviä eri näkökulmia. Lisäksi osaa kansalaisaloitteista ei voida kannattaa tai ne eivät johda lopputulokseen, koska niissä on jokin perustuslaillinen tai muu ongelma, Rönnholm sanoo.

Kansalaisaloitteen eteneminen eduskunnan käsiteltäväksi edellyttää vähintään 50 000 kannatusilmoituksen keräämistä kuuden kuukauden kuluessa. SDP:ssä ei ole vielä pohdittu keskustelualoitteen kannattajamäärien ja aikarajojen kaltaisia yksityiskohtia, mutta Rönnholmin mukaan eduskuntakeskustelualoitteelta vaadittu kannattajamäärä voisi olla alempi kuin kansalaisaloitteen 50 000.

Kunnissa ja maakunnissa vaadittu kannattajamäärä määräytyisi suhteessa niiden asukaslukuun.

– Sote-maakuntiahan ei ole vielä muodostettu, joten sikäli olemme tässä hieman etukäteen liikkeellä, Rönnholm sanoo.

Rönnholmin mukaan voisi myös olla harkitsemisen arvoista, että 16–18-vuotiaat voisivat osallistua keskustelualoitteiden tekoon. Näin nuorten ääni voitaisiin saada politiikassa paremmin esille, ja tuoda politiikka lähemmäs nuoria, joiden äänestysprosentit jäävät usein alhaisiksi.

Hyvien tapojen mukaisia aloitteita

Rönnholm ei usko, että keskustelualoitteet kuormittaisivat liikaa päätöksentekoelimiä. Hän ei myöskään usko, että keskustelualoitteet päätyisivät yhden asian liikkeiden käsikassaroiksi, joilla ne pakottaisivat päätöksentekoelimet kerta toisensa jälkeen keskustelemaan samoista teemoista.

– Tietysti aloitteiden pitää olla hyvien tapojen mukaisia ja sellaisia, etteivät ne tavoittele jonkun ihmisen tai ihmisryhmän loukkaamista. Sellaisia aloitteita ei pidä nostaa käsittelyyn, Rönnholm sanoo.

EU-tasolla on jo nykyisellään olemassa kansalaisaloite, jonka etenemiseen vaaditaan yhteensä miljoonan EU-kansalaisen allekirjoitus vähintään neljäsosassa jäsenvaltioista.

Nykyisellä EU-kansalaisaloitteella kansalaiset voivat pyytää EU-komissiota ehdottamaan uutta lainsäädäntöä, mutta Rönnholmin mukaan SDP:n hahmottelema keskustelualoite tähtäisi ehdotetun keskustelun käymiseen Euroopan parlamentissa.

Keskustelu