Entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero vetosi tietämättömyyteensä Helsingin poliisin tietolähteiden käyttöä koskevassa oikeudenkäynnissä. Etäyhteyden kautta hovioikeudessa kuultu Paatero ja tämän asianajaja toivat useasti esille, kuinka laajaa organisaatiota poliisiylijohtaja johti.
– Periaatteessa koko ajan oli vireillä joku hallintouudistus, Paatero kuvasi.
Paatero toimi poliisiylijohtajana vuosina 2008–2015 eläkkeelle jäämiseensä asti. Syyttäjien mukaan hän on jo vuonna 2009 pyytämänsä kirjallisen selvityksen perusteella tullut tietoiseksi siitä, että tietolähteiden käyttöön ja rekisteröintiin on liittynyt ongelmia ja että tietolähdetoimintaa koskeva valvonta on ollut puutteellista.
– Se oli vain tilannekatsaus minulle uutena poliisiylijohtajana, Paatero vastasi kysymykseen siitä, miksi oli pyytänyt selvitystä.
Paatero kertoo, ettei kokenut muistiossa olleen mitään, mikä olisi edellyttänyt toimenpiteitä. Paateron mukaan hänelle ei viestitty mitään muutakaan reittiä, että Helsingin poliisilaitos rikkoisi lakia tietolähdetoiminnan yhteydessä.
"Resursseja oli riittävästi"
Syyttäjien mukaan Helsingin poliisissa rikottiin lakia 2000-luvun lopulla ja 2010-luvun alussa, kun tietolähderekisteri ensin putsattiin tyhjäksi ja sitten tietolähteiltä vastaanotettiin tietoa merkitsemättä lähteiden käyttöä rekisteriin. He katsovat, että valvomatonta ja dokumentoimatonta poliisitoimintaa ei voi oikeusvaltiossa olla.
Helsingin poliisilla oli tietolähderekisteri 2000-luvun alusta, kunnes Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio tuhosi sen vuosien 2007–2008 aikana.
Oikeudenkäynnissä on syytettynä entistä ja nykyistä korkeaa poliisijohtoa, Paateron lisäksi muun muassa Aarnio. Oikeudessa pyritään selvittämään, mitä kukin poliisissa tiesi tilanteesta, ja olisiko jonkun pitänyt puuttua siihen. Kuten käräjillä myös hovissa kaikki syytetyt kiistävät syytteet.
Paatero toisti jo aiemmin käräjäoikeudessa kertomaansa siitä, että poliisien toiminnan valvontaan oli riittävästi resursseja.
– He (valvonnassa toimivat) olivat henkilöitä, jotka olivat olleet näissä tehtävissä hyvin pitkään, joten heidän ammattitaitonsa oli varsin korkeaa luokkaa, hän lisäsi.
Suostumus ollut keskeinen riidanaihe oikeudenkäynnissä
Paaterolla oli poliisin tietolähteiden rekisteröinnistä sama näkemys kuin keskusrikospoliisin (KRP) päälliköllä Robin Lardotilla tämän kuulemisessa eilen. Lardotin mielestä poliisin tietolähteiden rekisteröiminen edellytti lähteiden suostumusta, mutta mitään erillistä lupaa ei siihen tarvittu. Suostumus rekisteröintiin tuli Lardotin mukaan annetuksi samassa yhteydessä, kun ihminen päätti alkaa poliisin tietolähteeksi.
Aarnion asianajaja Riitta Leppiniemi kysyi, täytyykö Paateron mielestä lähteelle tuoda selväksi, että suostumuksesta tietolähteeksi seuraa rekisteröinti.
– Kyllä, tuntuu luonnolliselta, että näin täytyy tehdä, Paatero vastasi.
Suostumus on ollut keskeinen riidanaihe Helsingin poliisin tietolähdetoiminnan epäselvyyksiä koskevassa oikeudenkäynnissä. Esimerkiksi Aarnio on kertonut tyhjentäneensä rekisterin, koska tietolähteet peruuttivat suostumuksensa. Hän sanoi aiemmin tällä viikolla omassa kuulemisessaan, että rekisteröinnissä nousi seinä vastaan, kun suostumuksen merkitys ymmärrettiin.
– Kuin ilmapallosta olisi lähtenyt ilma, Aarnio sanoi.
"Laita tietolähdetoiminta kuntoon tai joudut käräjille"
Kuulemisessa keskusteltiin myös Helsingin poliisin nykyisen apulaispoliisipäällikön Heikki Kopperoisen käräjillä kertomasta. Kopperoisen mukaan Paatero oli saanut useita kertoja huomautuksia tietolähdetoiminnan ongelmallisuudesta.
– Olen ollut paikalla, kun (keskusrikospoliisin ex-päällikkö) Rauno Ranta on sanonut Paaterolle, että laita tietolähdetoiminta kuntoon tai joudut käräjille. Uskon, että ongelmakenttä on ollut tiedossa, todistajana kuultu Kopperoinen sanoi viime vuoden alussa.
Kopperoista kuullaan myöhemmin todistajana myös hovioikeudessa.
Paateron asianajaja Jarkko Jaatela kysyi Paaterolta, onko tämän mukaan Ranta uhannut poliisiylijohtajaa käräjillä.
– Ei tämmöistä ole voinut tapahtua, Paatero kiisti.
Syytteet kaatanut käräjäoikeus tuli osin syyttäjän kannalle
Kaikkien kahdeksan syytetyn syytteet kaatuivat käräjäoikeudessa. Käräjäoikeuden mukaan tietolähteiden rekisteröintiin ei ollut laillista tapaa, joten se päätyi hylkäämään syytteet. Oikeus tuli kuitenkin osittain syyttäjän kannalle. Se katsoi, että Helsingin poliisilaitos käytti vuosina 2008–2013 tietolähteitä.
– Helsingin poliisilaitoksessa ei siten noudatettu tietolähdetoiminnan järjestämistä ja toteuttamista koskevia velvoittavia säännöksiä ja määräyksiä.
Oikeus katsoi, että poliisin olisi pitänyt perustaa tietolähteiden rekisteröintiä varten valtakunnallinen tietolähderekisteri. Rekisterin perustamisen laiminlyönnistä ei kuitenkaan syytetty ketään.
Paateron kuuleminen päättää vastaajien kuulemiset hovioikeudessa. Oikeudenkäyntiä jatketaan elokuussa, jolloin kuullaan todistajia.