Opetus- ja kulttuuriministeriö aikoo selvittää, miten korkeakoulutus olisi entistä paremmin eri taustoista tulevien nuorten saatavilla. Selvityksessä pureudutaan muuan muassa siihen, miksi maahanmuuttajataustaiset nuoret suorittavat korkea-asteen tutkinnon selvästi harvemmin kuin Suomessa syntyneet.
Vain noin 27 prosentilla ulkomailla syntyneistä 30–34-vuotiaista on korkea-asteen koulutus, kun vastaava luku Suomessa syntyneillä on noin 47 prosenttia. Tämä selviää Euroopan komission raportista, jossa oli tarkasteltu tilannetta vuonna 2017.
Selvityksen tavoitteena on löytää syyt sille, miksi korkeakoulutuksen saavutettavuus vaihtelee riippuen eri taustatekijöistä. Selvityksessä on myös tavoitteena esittää toimenpiteitä, joilla epätasa-arvoista tilannetta voisi korjata.
– Tarvitsemme kaikkien voimat käyttöön. Jokaisen suomalaisen pitää päästä kurottamaan täyteen mittaansa muun muassa asuinpaikasta ja perhetaustasta riippumatta, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) STT:lle.
Selvitys on ensimmäinen laatuaan Suomessa.
Maahanmuuttajataustaisten lisäksi esimerkiksi toimintarajoitteiset ovat aliedustettuina korkeakouluissa. Koulutuksen saavutettavuus vaihtelee alueittain esimerkiksi sen mukaan, mitä kouluja on kodin lähistöllä. Myös sukupuoli ja vanhempien koulutus vaikuttavat opintojen suorittamiseen.
– Suomessa on hyvin sukupuolittunut korkeakoulutus ja todella sukupuolittunut työelämä. On naisten ja miesten työt. Se ei varmastikaan ole paras mahdollinen malli koko yhteiskunnan kannalta, Kosonen sanoo.
Selvityksen ohjausryhmää vetää professori Laura Kolbe Helsingin yliopistosta.