Kartoitus: Korona-Suomessa liki 60 prosenttia työntekijöistä etätöissä, johtaa EU-maiden tilastoa

Suomen osuus etätöiden tekijämäärissä on suurin EU-maiden joukossa. Vesa Moilanen / LEHTIKUVA

STT

Koronaviruspandemia takia Suomessa on etätöissä lähes 60 prosenttia työntekijöistä, selviää Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön Eurofoundin selvityksestä . Suomen osuus on suurin EU-maiden joukossa.

Suomen perässä tulevat Benelux-maat Belgia, Hollanti ja Luxemburg, joissa työntekijöistä yli puolet on nyt etätöissä.

Pohjoismaista Tanska on listalla viidentenä yli 45 prosentin lukemillaan ja Ruotsi seitsemäntenä reilulla 40 prosentilla.

Muita alhaisempi vastausten määrä muun muassa Hollannissa ja Ruotsissa tosin laskee Eurofoundin mukaan niiden tulosten luotettavuutta.

Huhtikuussa yli 85 000 ihmistä otti osaa viraston verkkokartoitukseen. Kaikki vastaukset painotettiin kuvastamaan otoksen väestötieteellistä profiilia jokaisessa EU:n jäsenmaassa ja koko EU:ssa iän, sukupuolen, uskonnon ja koulutuksen suhteen.

Etätyötaulukossa ei ollut mukana Sloveniaa.

Eurofound on EU:n erillisvirasto.

Etätyön mahdollisuus riippuu käytössä olevasta teknologiasta

Suomi on jakautunut etätyön tekemisen suhteen, sanoo työ- ja organisaatiopsykologian professori Matti Vartiainen Aalto-yliopistosta. Hänen mukaansa tietotyön tekijät ovat tosiasiassa tällä hetkellä kaikki etätöissä.

– Sitten on tietenkin tuotannollinen toiminta ja muun muassa kaupat, joissa ihmiset eivät yksinkertaisesti voi olla etätöissä, koska niitä töitä ei voi tehdä (etänä).

Vartiaisen mielestä Eurofoundin kartoituksessa Suomen saama 60 prosentin osuus vaikuttaa hyvin uskottavalta.

Vartiainen on mukana Fast Expert Teams -asiantuntijaverkostossa, joka selvittää etätyöhön siirtymisen vaikutuksia työelämään.

Etätöissä käyvien määrää korona-aikana selittää Vartiaisen mukaan muun muassa se, millaista strategiaa kussakin maassa noudatetaan koronan hillitsemisessä. Lisäksi etätyön tekemisen mahdollisuuteen vaikuttaa käytössä oleva teknologia.

– Pitää olla vähintäänkin sähköposti, mutta (myös) joitain kokoustamisvälineitä, esimerkiksi Teams tai joku tämäntyyppinen yhteistyöympäristö. Suomi on suhteellisen pitkällä tietoteknisissä valmiuksissa. Tosin meidän tutkimuksemme taas toisaalta osoittaa, että siinäkin on tosi paljon kehittämisen varaa, Vartiainen sanoo.

Kommentoi

Mainos: Warkauden Lehti

Monipuoliset digisisällöt koko kotiin