EU-maiden ulkoministerit eivät ole vielä onnistuneet viimeistelemään sopimusta merioperaatiosta Libyan asevientikiellon valvomiseksi.
Poliittinen yhteisymmärrys EU-operaatiosta saavutettiin jo helmikuussa. Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan auki on vielä kaksi asiaa.
Ensimmäinen käsittelee sitä, miten operaation aluetta olisi mahdollista vaihtaa, jos alukset vetäisivät puoleensa runsaasti Eurooppaan pyrkiviä veneitä.
Toinen kysymys koskee taas sitä, mihin satamiin merestä pelastettavat ihmiset kuljetettaisiin.
Haavisto luonnehtii käytyä keskustelua vaikeaksi, mutta ennakoi, että ratkaisu on löytymässä operaatioon osallistuvien maiden kesken.
– Nämä maat sitten keskenään tekevät sitoumuksen siitä, miten näissä (tilanteissa) toimitaan, Haavisto sanoi suomalaistoimittajille ulkoministerikokouksen jälkeen.
Merioperaatiosta keskusteltiin ulkoministerien tämänpäiväisessä videokokouksessa, jonka pääaiheena oli koronaviruspandemia.
Tavoitteena rauhan edistäminen
Operaatiolla pyritään katkaisemaan aseiden virta Libyaan, jossa on käyty repivää sisällissotaa vuoden 2011 kansannoususta lähtien.
Asevientikiellon pitävyys on katsottu keskeiseksi seikaksi Libyan tilanteen vakauttamisessa. Ulkoministeri Haavisto pitää surullisena sitä, että EU:n merioperaatiossa ei päästä eteenpäin, kun keskustelu typistyy pakolaiskysymyksen käsittelyyn, sen sijaan, että Libyan oloja pyrittäisiin parantamaan.
– Hyvin pienestä perspektiivistä käsin estetään koko rauhan ja vakauden edistäminen, Haavisto sanoi.
Taustalla operaatio Sophia
Uudessa operaatiossa on tietyssä mielessä kyse EU:n aiemman merioperaation Sophian elvyttämisestä, mutta uudella nimellä ja uudella mandaatilla. Eroa aiempaan on siinä, että nyt operaation ensisijainen tavoite on asevientikiellon valvonta.
EU:n operaatio Sophiaan kuuluneet laivat lakkasivat seilaamasta Välimerellä viime vuonna. Sen tavoitteena oli pysäyttää ihmissalakuljettajat, ja alukset ovat pelastaneet kymmeniätuhansia siirtolaisia Välimerellä vuoden 2015 jälkeen.
Uusi operaatio kulkee Haaviston mukaan tällä hetkellä nimellä Irini. Suomi on valmistellut siihen osallistumista noin kymmenen ihmisen vahvuudella.
– Samalla voimalla kuin olimme Sophia-operaatioissa, niin voisimme olla tässä Irinissä sitten jatkossa, Haavisto sanoi.