Kultaleijonien kuopus Hannes Björninen kasvoi alle 60 minuutissa konnasta sankariksi ja ylisti ketjukaveri Marko Anttilaa

Olympiakultaa voittaneen Suomen miesten jääkiekkomaajoukkueen hyökkääjä Hannes Björnisen loppuotteluun mahtui koko tunteiden kirjo. Hän otti avauserässä tyhmän kahden minuutin jäähyn, jonka aikana Venäjän olympiakomitean joukkueen Mihail Grigorenko teki 1–0-maalin.

Toisessa erässä Björninen raatoi kentällä Ville Pokan tasoituksen aikana ja ohjasi kolmannessa erässä 2–1-voittomaalin, joka jäi Pekingin olympiafinaalin viimeiseksi.

– Mahtava fiilis. Tämä on joukkueen voitto. Paiskimme yhdessä hommia ja luotimme, että palkinto tulee. Pelasimme tänään tosi hyvän pelin, lahtelaiskasvatti Björninen iloitsi.

– Tiesin, että Marko (Anttila) on tosi hyvä kulmissa ja ampuu, kun pääsee keskelle. Tiesin, että hän pääsee keskelle ja laukaus tulee. Yritin vain osua kiekkoon. Se meni sisään.

Björnisen, Anttilan ja Saku Mäenalasen muodostaman nelosketjun peli parani turnauksen edetessä ja vastuu kasvoi olympiafinaalissakin. Lopussa Suomi oli vain sekuntien päässä jääkiekkohistoriansa ensimmäisestä olympiakullasta ja joukkueen 26-vuotias kuopus Björninen käskettiin hoitamaan tärkeä keskialueen aloitus.

Mitä liikkui mielessä?

– Tiesin, että 15 sekuntia on jäljellä. Kulutetaan vain aika loppuun. Ei siinä oikein muuta ajattele, kun on niin sisällä pelissä, keskushyökkääjä vastasi STT:n kysymykseen.

Björninen edustaa ensimmäistä kauttaan KHL-joukkue Jokereita, jonka runkomiehiin Anttila on kuulunut jo vuosia. Maajoukkueessa Anttila nousi tärkeiden maalien tekijäksi MM-kilpailuissa 2019, jolloin hän johdatti Suomen maailmanmestariksi.

– Hän on ihan mahtava pelaaja. Ja se johtajuus, miten hän astuu esiin ja on parhaimmillaan kovissa paikoissa. Olen yrittänyt oppia sitä, Björninen kuvaili jälleen ratkaisutilanteissa mukana ollutta Anttilaa.

Mörkö odottaa epätietoisena olympiakullasta seuraavaa hulinaa

Olympiafinaalin ratkaisija Björnisen ylähuulta koristavat muhkeat viikset, mutta ottelun jälkeen hän vakuutteli viiksien säilyvän. Varakapteeni ja ketjukaveri Marko Anttila odotteli vieressä haastatteluvuoroaan, viittoili Björnistä jo lähtemään pukuhuonetta kohti ja kehotti ajamaan viikset.

Anttila mietiskeli, onko hänellä itsellään edes partakonetta mukana Pekingissä. Kisaparta rehotti leuassa, mutta laitahyökkääjällä on riittänyt viime viikkoina monenlaista mietittävää.

– Tämä on ollut erilainen turnaus ja vaatinut henkistä kovuutta. Epävarmuutta on pitänyt sietää. Testit, covid-tilanne ja se, mitä tapahtuu. Ei ole ollut kiva miettiä näitä. Olen ylpeä tästä joukkueesta, Anttila paalutti.

Suomi saavutti nyt ensimmäisen olympiakultansa. "Mörkö" Anttila nousi kansansuosikiksi kolme vuotta sitten maailmanmestaruuden myötä.

Pystyykö tätä olympiakultaa vertaamaan maailmanmestaruuteen?

– Arvoasteikolla nämä ovat samanarvoisia, mutta on vähän erikoinen fiilis. Olympiakultaa Suomi ei ole ennen voittanut. Maailmanmestaruuksia oli ja tiesimme, mitä tapahtuu. Kova hulinahan siitä tuli, mutta tämä on vähän sillai, että mitä tapahtuu. Olen epätietoinen, Anttila naurahti.

"Vaatii minultakin hereillä oloa"

Pekingissä Anttila joutui eristykseen vanhan koronatartunnan noustua pintaan, mutta hän pääsi tositoimiin toisessa ottelussa ja kasvoi jälleen suurten pelien pelaajaksi. Finaalissa nelosketju teki työn puolustaja Ville Pokan 1–1-tasoitukseen. Voittomaalissa Björninen ohjasi Anttilan laukauksen maaliin.

– Puhuimme toisella erätauolla, että pitää saada enemmän laukauksia ja trafiikkia maalin eteen. Siellä oli kova veskari, Anttila kehaisi Ivan Fedotovia.

Jokereista ja maajoukkueesta tuttu tutkapari Anttila–Björninen tiesivät reseptin maalintekoon.

– Nyt ”Hanu” teki sitä, mitä hän tosi hyvin osaa. Pääsi tekemään maalin edestä, Anttila sanoi.

Anttila, 36, kuului olympiajoukkueen nestoreihin. Björninen, 26, on joukkueen nuorinta ikäluokkaa Niko Ojamäen kanssa ja joukkueen kuopus.

– Hänellä (Björnisellä) on kova halu menestyä. Hän tekee kaikki asiat hienosti ja vaatii minultakin hereillä oloa. Minä vaadin häneltä aloitusvoittoja, ja hyvin se poika veti, Anttila sanoi.

– Hän haluaa tehdä asiat viimeisen päälle, ja se on hieno piirre. Puhumme myös kentän ulkopuolella, Björnisen oppimisenhalua kiitellyt varakapteeni tuumi.

Leijonat selvitti Pekingin-kisat tappioitta. Finaalivastustaja tiedettiin kovaksi.

– Joukkueesta on aistinut jännitystä pudotuspelien aikana. Ja täytyy myöntää, että jännitin itsekin harvinaisen paljon. Sitten kun hyppäsi kentälle, jännitys unohtui.

Olympiajäillä heti kultasuoneen osunut Aaltonen koukkaa Joensuun kautta KHL-arkeen

Suomen miesten jääkiekkomaajoukkueen hyökkääjä Miro Aaltosella oli selkeä kuva lähipäivistä, vaikka kaulaan oli juuri ilmestynyt Pekingin olympialaisten kultamitali.

– Nyt syömään ja sitten Suomeen, Aaltonen paalutti STT:lle.

Leijonien kultalento lähtee Pekingistä maanantaiaamuna ja saapuu Helsinkiin iltapäivällä kotimaista aikaa. Jotain juhlahumua lienee vielä tiedossa, mutta virallisten osuuksien jälkeen Aaltonen lähtee Joensuuhun. Siellä hän vietti aikaansa myös ennen Vierumäen-leirikuplaan ja Pekingiin lähtemistä.

– Varmasti käyn kotona. Hyvä nähdä perhettä ja kavereita ja juhlistaa heidänkin kanssa, 28-vuotias olympiadebytantti kertoi.

Aaltonen säväytti heti ensimmäisessä ottelussaan, kun hän viimeisteli alkusarjassa pisteet 2+1 Slovakiaan vastaan. Suomi voitti 6–2. Puolivälierässä Sveitsiä vastaan hän teki tärkeän avausmaalin, kun Suomi marssi jatkoon 5–1.

Joensuussa asuvat vanhemmat ovat seuranneet tiukasti poikansa olympiapelejä.

– Joka päivä on oltu yhteyksissä. He ovat olleet hienosti tukena, hyökkääjä kiitteli

"Menee ihan top-ykköseen"

Aaltonen on kolmannen polven pääsarjapelaaja, kun hänen isoisänsä Heikki Aaltonen edusti Rauman Lukkoa 1950-luvulla ja isä Ari Aaltonen Porin Ässiä 1980-luvulla. Miro aloitti liigauransa Espoon Bluesissa ennen Oulun Kärppiin siirtymistä. Sen jälkeen työpaikka on ollut pääasiassa KHL:n Vitjaz Podolskissa.

Loppuottelussa Venäjän olympiakomitean joukkueessa luisteli Aaltoselle tuttuja pelaajia KHL-jäiltä, jonne hyökkääjä suuntaa Joensuussa käynnin jälkeen.

– Venäjä oli vahva, mutta jatkoimme kärsivällisesti peliä. Tosi hyvältä maistuu. Hieno fiilis, Aaltonen tunnelmoi.

Jokipoikien juniorimyllystä ensin Suomen-kiertueelle ja sitten maailmalle lähtenyt hyökkääjä on saavuttanut aiemmin farmiliiga AHL:n mestaruuden Toronto Marliesissa. Voiko sitä ja olympiakultaa verrata?

– Kyllä tämä jotakin muuta on tämä olympiakulta. Menee ihan top-ykköseen.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut