Mestis-valmentajan hätähuuto: "Päästäkää nyt perkele meidät pelaamaan"

Joensuun Kiekko-Poikien päävalmentaja Joni Petrell uskoo, että helmikuussa päästään taas pelaamaan. / Joensuun Kiekko-Pojat Hand out / Joensuun Kiekko-Pojat / LEHTIKUVA

Petteri Ikonen / STT

Tauolla olevan jääkiekon Mestiksen hätä on todellinen. Kukaan ei tiedä, milloin sarja jatkuu, pysyvätkö kaikki seurat mukana ja miltä sarjan tulevaisuus näyttää.

– Iso huoli seuroista. Ei olla varmoja, onko ensi syksynä tarpeeksi joukkueita viivalla. 500 työpaikkaa on katkolla, Mestiksen operatiivinen johtaja Olli Aro kommentoi STT:lle.

Sarjaa ei ole pelattu marraskuun lopun jälkeen, ja tiistaina keskeytystä jatkettiin tammikuun loppuun asti.

– Uskon, että pääsemme helmikuussa pelaamaan. Onhan se aika naurettavaa, että pystyy menemään kieli kurkussa vetämään hiivaa, laulamaan karaokea ja halailemaan, mutta ei voi mennä turvavälien kanssa ja maski päässä jääkiekko-otteluun. Päättäjien pitäisi miettiä hommaa, mikä on hyväksi kansan terveydelle, Joensuun Kiekko-Poikien päävalmentaja Joni Petrell paalutti.

Liigassa on pelattu otteluita tyhjille katsomoille, mutta Mestiksen pelaaminen tyhjille katsomoille on taloudellisesti kannattamatonta. Sponsoritulot ovat murto-osia liigajoukkueiden vastaavista eikä Mestiksellä ole tulovirtaa takaavaa televisiosopimusta.

– Seurat työllistävät paljon ihmisiä. Olen huolissani tulevaisuudesta. Miten tämä vaikuttaa pelaajien ja valmentajien palkkaamiseen. Kuinka paljon lähtee työpaikkoja? Isot päättäjät, päästäkää nyt perkele meidät pelaamaan. Sitten kaikki pääsisivät harjoittamaan ammattitoimintaa, Petrell sanoo.

Santaa pelaajatehtaan rattaisiin

Mestis on antanut suomalaiselle jääkiekolle paljon. Monen NHL-, KHL- tai liigapelaajan ura on kulkenut Mestiksen kautta, joko lyhyesti vauhtia hakien tai pidempään viipyen ja pelaajaa kypsyttäen. Edmontonissa pelanneesta Suomen alle 20-vuotiaiden MM-pronssijoukkueesta puolet on ottanut tuntumaa miesten sarjoihin Mestis-kaukaloissa.

Mestistä on kuritettu viime vuosina monin tavoin. Liigakarsintojen poistaminen 2013, Sportin kabinettinousu ja KooKoon sekä Jukurien kelpuuttaminen liigayhtiöön johtivat sarjan pelaajapalkkioiden putoamiseen. Kotimaisia laatupelaajia on virrannut ulkomaille kakkoskategorian sarjoihin, kun nuorentunut Mestis ei ole pystynyt kilpailemaan palkkatasolla.

Silti Mestis on pyrkinyt kehittymään entisestä mesenaattivetoisesta sarjasta taloudellisesti terveemmäksi ja olikin taloudellisesti kasvu-uralla ennen koronaa.

– Jo viime keväänä otimme (korona)tilanteen huomioon budjetoinnissa, mutta kauteen valmistauduimme normaaliin tapaan. Olimme varautuneet, että ottelutuotot tulevat tippumaan, TuTo Hockeyn toimitusjohtaja Dani Aavinen sanoi.

TuTon ottelutuotoista merkittävä osa on kertynyt aitio-, klubi- ja ravintolapalveluista, joten poikkeusajat ovat näkyneet kassalla. Viime kauden runkosarjassa TuTon kotiotteluiden yleisökeskiarvo oli sarjan paras 1 317.

– Rajoitukset eivät ole olleet ongelma vaan se, että yleisö ja yritykset eivät uskalla tai kehtaa lähteä peleihin. Hallimme kapasiteetti on normaalisti vähän alle 3 000, mutta rajoituksien aikaan 1 100–1 200. Silti peleissä kävi syksyllä vain 550–600 katsojaa. Ottelutuotot ovat tippuneet 60 prosenttia.

Syksy meni vielä kitkutellen, kunnes sarja pantiin tauolle.

– Ennen keskeytystä talousennusteemme edessä oli plussa. Nyt siinä on miinus, Aavinen muotoili.

– Päällimmäisenä asiana mielessä on se, että ensi kaudellakin päästäisiin pelaamaan.

Vaarana on, että jatkossakin kotisohva on jäähallia houkuttelevampi vaihtoehto. Aavinen ei usko loputtomaan yleisökatoon.

– Uskon, että tämä aika luo patoutunutta tarvetta lähteä festareille, konsertteihin ja urheilutapahtumiin.

Päävalmentaja töissä kaupassa

Useilla Mestis-paikkakunnilla on jouduttu turvautumaan lomautuksiin, myös Joensuussa ja Turussa. Lomautusaikana pelaajat ovat hakeutuneet muihin töihin.

JoKP:n päävalmentaja Petrell näytti esimerkkiä jo joulukuussa.

– Olin kaksi ja puoli viikkoa töissä kaupassa.

Lomautuksen aikana seura ei voi järjestää ohjelmaa pelaajilleen. Urheilija ei voi kuitenkaan maata sohvalla lomautusaikaansa vaan kaukaloon pitäisi olla valmis palaamaan hyvässä kunnossa tällä kaudella tai viimeistään ensi kaudella.

– Olemme treenanneet koko kauden läpi aamuin ja illoin. Toiminta on ollut ammattimaista. Nyt pitää miettiä asiat uudestaan. Joulukuussa jätimme ohjatut aamutreenit pois ja treenasimme iltaisin, koska jengi oli töissä päivällä, Petrell avasi.

Joensuussa on päässyt jäähalliin harjoittelemaan, mutta lomautusaikana normaaleja joukkueharjoituksia ei ole ollut. Pelaajat ovat harjoitelleet omatoimisesti.

– Olen puhunut pelaajien kanssa, mitä kannattaisi tehdä.

Moniko jää joukosta pois?

JoKP on 14 joukkueen sarjassa seitsemäntenä. Kärjessä on Iisalmen Peli-Karhut. Sarjasta ei voi pudota tällä kaudella urheilullisin perustein.

Petrell nostaa esiin kilpailuedun, jonka osa seuroista saa sitten, kun kausi jatkuu. Osa seuroista ei ole lomauttanut työntekijöitään vaan on pystynyt jatkamaan harjoitteluarkeaan normaalisti.

– On iso ero, jos tammikuussa on 30 jääharjoitusta ja fysiikkatreenit päälle, ja vastaavasti toinen joukkue ei ole harjoitellut yhdessä, Petrell katsoi loppukauteen, jonka aikana sarjan voimasuhteet voivat muuttua rajusti.

Mestis on Liigaan verrattuna erilaisessa asemassa myös pelaajasopimusten suhteen. Mestis-pelaajille maksetaan palkkaa vain osa vuodesta, ja ylikautisia sopimuksia on vähän. Moni pelaaja opiskelee tai käy töissä jääkiekon ohessa, joten kalenterin kasaaminen vaatii taitoa.

Sarjan venyttäminen esimerkiksi toukokuulle lisäisi vain kuluja.

– Jos päästään pelaamaan, onko meillä vielä riittävästi pelipäiviä ja miten voi muodostaa järkevän otteluohjelman, Olli Aro tuumi.

Sarja voi muokkautua rajusti, jos joukkueita kupsahtaa jo kesken kauden.

– Sitä vaihtoehtoa ei pysty pois sulkemaan. Tähän vaikuttaa monet tekijät, mutta uhka on todellinen.

Kommentoi