Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Taloyhtiöiden konkurssien määrä saattaa lisääntyä lähitulevaisuudessa

Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva varoittaa nousevien kustannusten kanssa painivia taloyhtiöitä kassakriisin vaarasta. Hänen mukaansa taloyhtiöissä on varauduttava ylimääräisiin yhtiövastikkeisiin.

– Yhtiöiden hallituksilla pitää olla valtuudet päättää ylimääräisistä yhtiövastikkeista. Jos asiasta ei ole jo päätetty kevään yhtiökokouksessa, ylimääräisessä yhtiökokouksessa valtuudet voi antaa.

Koro-Kanerva muistuttaa, että ensi kevään yhtiökokouksiin on pitkä aika.

– Vastikkeiden nostoja tehdään vasta kevään yhtiökokouksissa. Kassakriisi voi tulla ennen sitä, hän sanoo.

– Akuutin kassakriisin estämiseksi ylimääräiset vastikkeet ovat varmaan tarpeen. Nyrkkisääntönä on, että taloyhtiön tilillä pitäisi olla 3–4 kuukauden hoitovastikekertymä. Jos sellainen on, ollaan aika hyvissä kantimissa. Jos näin ei ole, ylimääräisiä vastikkeita tarvitaan kipeästi.

Koro-Kanervan mukaan taloyhtiöt voivat tehdä varautumista monella tasolla. Ensimmäisenä asiana hän pitää välittömien säästöjen hakemista, josta Motivan astetta alempi -kampanja on hyvä esimerkki.

– Kaikki tekniikan säädöt, jotka ovat huollon kanssa välittömästi tehtävissä, ovat ensimmäinen kokonaisuus valmistautumisessa ja varustautumisessa. Haetaan kaikki sellaiset kohdat, joissa esimerkiksi lämmityskuluja voidaan pienentää. Kyse voi olla porraskäytävien tai asuntojen lämpötiloista.

Kuka päättää lämpötilan laskemisesta taloyhtiössä?

– Olen sitä mieltä, että taloyhtiön hallitus pystyy päättämään, jos pari astetta lämpötilaa lasketaan.

Nopeiden toimien lisäksi taloyhtiöissä tarvitaan pitkän ajan ratkaisuja.

Vastikkeiden nostoja tehdään vasta kevään yhtiökokouksissa. Kassakriisi voi tulla ennen sitä.

Mia Koro-Kanerva

– Kun suunnitellaan isoja remontteja, niiden yhteydessä on aivan väistämätöntä jatkossa joka ikinen kerta miettiä, pystytäänkö samassa yhteydessä tekemään energiatehokkuusparannuksia, Koro-Kanerva sanoo.

Hänen mukaansa asiassa on parannettavaa niin isännöitsijöillä kuin osakkeenomistajilla.

– Ei ole ehkä osattu katsoa, että jos nyt investoidaan vähän enemmän, niin pitkällä tähtäimellä säästetään merkittävästi.

Hänen mukaansa energiatehokkuuskorjauksissa on paljon vaihtoehtoja, jotka kannattavat jo lyhyellä ajalla.

– Esimerkiksi maalämmössä ja aurinkopaneeleissa takaisinmaksuajat eivät ole mahdottoman pitkiä enää.

Erilaisista käyttömaksuista tulee taloyhtiöissä todennäköisesti aiempaa enemmän keskustelua.

– Monessa taloyhtiössä käyttömaksut, kuten vesi- ja saunamaksut, eivät kata täysin käytöstä aiheutuvia kustannuksia ja kuluja. Käyttömaksut ovat monessa talossa nimellisiä korvauksia, Koro-Kanerva sanoo.

– Voisin veikata, että tuleva talvi varmasti muuttaa keskustelukulttuuria, pitääkö tosiasialliset kustannukset periä käyttäjiltä.

Koro-Kanerva toivoo, että viimeistään kustannusten nousu toisi lisää osakkaita yhtiökokouksiin. Hänen mukaansa mahdollisuus etäkokoustamiseen on hieman lisännyt osakkaiden aktiivisuutta.

– On kyllä käsittämätöntä, ettei mennä kokouksiin, vaikka kyse on asukkaiden arvokkaimmasta omaisuudesta.

Taloyhtiöiden lainansaanti on Koro-Kanervan mukaan vaikeutunut.

– Nyt erottuvat jyvät akanoista. Sellaisten taloyhtiöiden, jotka ovat laiminlyöneet korjaukset vuosikymmeniä, lainansaanti on hankalaa.

Osa taloyhtiöistä ei saa lainaa lainkaan.

–  Ne ovat pääsääntöisesti taantuvilla alueilla: pienissä ja korjaamattomissa taloyhtiöissä. Itse asiassa Jyväskylässäkin on ollut keskusta-alueella kohteita, joissa isännöitsijä on juossut rahoituksen kokoon osakkailta. Se on riskialtis keino, jos sattuu sellaisia osakkeenomistajia, jotka eivät pysty rahoittamaan, Koro-Kanerva sanoo.

Suomessa muutamat taloyhtiöt ovat tehneet konkurssin, mutta mistään ilmiöstä ei ainakaan vielä voi puhua. Koro-Kanervan mukaan konkursseja on vältetty esimerkiksi sillä, että yksittäinen sijoittaja on ostanut koko taloyhtiön osakekannan.

– Ei osakkeista mairittelevia hintoja tuolloin saa, mutta niistä pääsee kuitenkin eroon. Sijoittaja niin sanotusti käyttää kiinteistön loppuun.

Tilanne on kuitenkin huononemassa.

– Konkursseja tulee varmasti enemmän, kun puhutaan 10 –15 vuoden aikaikkunasta, Koro-Kanerva sanoo.

Hänen mukaansa tilanteeseen vaikuttaa moni asia lainansaannista lähtien.

– Jos ei ole korjattu mitään ja jos ei ole kunnollista suunnitelmallista kiinteistön ylläpitoa. Tilannetta pahentaa, jos taloyhtiö on taantuvalla alueella.

– Elkeet konkurssille ovat valmiit, jos samassa yhtälössä on liiketiloja, joiden osakkaat menevät konkurssiin tai ovat pennittömiä perikuntia.

43 %

Naisten osuus isännöitsijöistä.