Ruokakasseille on kysyntää Savossa, eriarvoistuminen näkyy leipäjonossa

Karttasivusto:Vertailutieto helpottaa näkemään oman kunnan kipukohdat.

Miia Väisänen ja Minna Hujanen pakkaamassa ruokakasseja Kuopiossa. Aake Roininen
Liisa Tanninen

Liisa Tanninen

Varkauden seutu on Suomen huono-osaisin inhimillisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti mitattuna. Koillis-Savo on viidenneksi ja Kuopio kuudenneksi huono-osaisin. Ylä-Savo on 16. sijalla ja Sisä-Savo sijalla 32. Etelä-Savossa Pieksämäen seudulla huono-osaisuutta on keskiverrosti muuhun maahan verrattuna.

Tiedot käyvät ilmi Diakonia-ammattikorkeakoulun kehittämästä huono-osaisuussovelluksesta. Se tarjoaa kartalla vertailutietoa kunnittain ja maakunnittain. Sovelluksessa määritellään huono-osaisuutta inhimillisellä, sosiaalisella ja taloudellisella ulottuvuudella.

–Sovelluksen antamia tietoja on hyödynnetty esimerkiksi Pohjois-Savon hyvinvointikertomuksessa ja ongelmiin on nähdäkseni tartuttu. Nyt on alkanut myös Hyvällä mielellä Pohjois-Savo -projekti, kertoo tutkija-kehittäjä Joakim Zitting Diakonia-ammattikorkeakoulusta.

Seuraavassa karttasivuston päivityksessä olisi tarkoitus saada hyvinvointialueet sekä uusimmat kunta- ja seutukuntarajat huomioitua hyvinvointialueiden tulon myötä.

Sovelluksen kehittäjänä olleelle Zittingille saadut tiedot ovat tarjonneet myös yllätyksiä. Yleinen käsitys siitä, että Pohjois-Suomessa olisi paljon huono-osaisuutta, on todistettu sovelluksella myytiksi.

– Itä-Suomessa ja Kymenlaaksossa on sosiaalisia ongelmia. Monella mittarilla arvioituna rannikkoalueet ja Pohjanmaa ovat hyväosaisempia. Se miksi näin on, kukaan ei ole löytänyt siihen tyhjentävää vastausta.

Itä-Suomessa ja Kymenlaaksossa on sosiaalisia ongelmia. Monella mittarilla arvioituna rannikkoalueet ja Pohjanmaa ovat hyväosaisempia.

Joakim Zitting

Diakonia-ammattikorkeakoulu saa ajoittain yhteydenottoja kunnilta ja järjestöiltä, jotka ovat hyödyntäneet sovellusta toiminnassaan.

– Esimerkiksi Harjavallassa on kiinnostava tilanne. Kaupungilla menee hyvin, on tehty teollisia investointeja. Mutta huono-osaisuusmittarit ovat silti koholla. Se on tuonut tietoisuutta, että alueen taloudellinen menestys ei välttämättä poista huono-osaisuutta.

Keskiverrosti huono-osaisella Pieksämäellä köyhyys, työttömyys ja pitkäaikaissairaudet näkyvät esimerkiksi leipäjonossa. ViaDian Pieksämäen yhdistys jakaa viikoittain yli sata ruokakassia. Apua tarvitsevat perheet, vanhukset, keski-ikäiset ja nuoret.

– Jäppilässä on myös kerran viikossa ruokakassien jako, Virtasalmella se loppui, koska kaupasta ei tullut hävikkiruokaa jaettavaksi, vastaava ohjaaja Saija Pantsar kertoo.

Pantsar kertoo, että koulujen ylijäämäruokaa jaetaan arkisin päivittäin omiin rasioihin, samoin vihanneksia ja leipää.

Esimerkiksi Harjavallassa on kiinnostava tilanne. Kaupungilla menee hyvin, on tehty teollisia investointeja. Mutta huono-osaisuusmittarit ovat silti koholla.

– Päiväkeskuksen toiminta alkaa ensi kuussa koronatauon jälkeen ja sitä on kovasti odotettu.

Sovelluksen mukaan täydentävään toimeentulotukea ei kuitenkaan myönnetä alueelle keskivertoa enemmän. Kuopiossa, Koillis-Savossa ja Sisä-Savossa toimeentulotukea saavat useammat henkilöt kuin Pieksämäellä.

Rahanpuutteen vuoksi ruuasta, lääkkeistä ja lääkärikäynneistä luopuneita on neljänneksi eniten Pohjois-Savosta. Etelä-Savossa tätä tapahtuu selkeästi vähemmän kuin naapurimaakunnassa.

Pohjois-Savon ViaDian toiminnanjohtaja Hannu Tourunen on myös huomannut ruoka-avun tarpeen. Suonenjoella jaetaan viikoittain noin 150 ruokakassia, Siilinjärvellä kasseja jaetaan noin 120 viikossa. Kuopiossa lämmintä ruokaa käy arkipäivisin syömässä 80-100 asiakasta. Varkaudessa ruoka-apu tavoittaa toista sataa ihmistä viikossa.

– Kuopion sisällä on isoja eroja. Juankoskella nähdään, miten tilanne on synkempi kuin kaupunkialueella. Karttulassa on paljon työttömyyttä ja päihdenongelmaa, Tourunen kertoo.

Päihdehuollon avopalveluissa valtakunnallisesti eniten asiakkaita on Itä-Lapissa, toiseksi eniten Varkaudessa. Kuopio on 25. sijalla ja Pieksämäki sijalla 27.

Päihteiden vuoksi sairaalahoitoon tai terveyskeskukseen vuodeosastolle otettuja potilaita on valtakunnallisesti eniten Sisä-Savossa, kolmannelle sijalle pääsee Koillis-Savo. Kuopio on sijalla yhdeksäntoista ja Pieksämäki 25.sijalla.

Huono-osaisuussovellus

Tärkeät muuttujat

Inhimillisen huono-osaisuuden seurauksia ovat esimerkiksi:

alkoholikuolleisuus, itsemurhakuolleisuus, yksinäisten osuus, koulutuksen ulkopuolelle jääneet nuoret, kunnan yleinen pienituloisuus, pitkäaikaistyöttömyys, toimeentulotuen säännöllinen saaminen

Taloudelliset seuraukset:

mielenterveyden avohoitokäynnit, kunnan osarahoittama työmarkkinatuki, lastensuojelun laitoskustannukset, päihdehuollon asiakkuudet, täydentävä toimeentulotuki

sosiaaliset seuraukset:

lastensuojeluilmoitukset, kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset, korkeat asiakasmaksut haitanneet hoidon saantia, henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset, lääkkeitä ja lääkäristä rahanpuutteen vuoksi luopuneet.

Kommentoi