Suurin osa pakolaisista on jäänyt Varkauteen: kotouttamisesta on opittu paljon neljässä vuodessa

Neljässä vuodessa on opittu paljon siitä, miten kotouttaminen kannattaa tehdä.

Esko Tuomela ohjasi syksyllä Varkaudessa uutta luku- ja kirjoitustaidon kurssia pakolaisille. Kati Soininen
Ilona Noponen

Ilona Noponen

Reilun neljän vuoden kokemus pakolaisten vastaanotosta näkyy siinä, että rutiinit ja hyvät käytännöt ovat löytyneet.

– Kotoutumisen sykli alkaa olla aika tuttu, kertoo kotoutumisohjaaja Sonja Tuovinen Varkauden kaupungilta.

Varkaus on ottanut kiintiöpakolaisia vastaan joulukuusta 2016 lähtien, yhteensä kolme ryhmää. Valtuusto on päättänyt kolmen perheen vastaanotosta myös tälle vuodelle.

– Saapumisajaksi on vakiintunut viime vuosina loppukesä tai syksy, toteaa Tuovinen.

Ennen vuotta 2016 pakolaisia vastaanotettiin Varkauteen viimeksi 1990-luvulla Chilestä.

Ensimmäisessä ryhmässä kiintiöpakolaisia saapui Varkauteen viisi perhettä, yhteensä 28. Sen jälkeen pakolaisia on vastaanotettu vuosina 2019 ja 2020, molemmilla kerroilla kolme perhettä ja 15–20 henkilöä.

Varsinkin nuoret aikuiset ovat oppineet kielen nopeasti.

Perheistä pääosa asuu yhä Varkaudessa: kolme yhdestätoista perheestä on muuttanut muualle. Varkaudessa asuu nyt 62 henkilöä, jotka on otettu Suomeen pakolaisina. Se on lähelle sama määrä kuin vastaanotetut pakolaiset, sillä Varkauteen on tämän vuoden aikana alkanut muuttaa myös pakolaisia, jotka on sijoitettu aiemmin toiselle paikkakunnalle.

Missä Varkaudessa asuvat, aikuisikäiset pakolaiset ovat nyt? Töissä, ammattiopinnoissa, kotona vai vahvistamassa vielä kielitaitoa?

– Kaikissa näissä. On myös vakituisissa töissä olevia, vastaavat Sonja Tuovinen ja pakolaisohjaajien lähiesimies Kristiina Qvintus.

– Varsinkin nuoret aikuiset ovat oppineet kielen nopeasti, he sanovat.

Kiintiöpakolaisista ensimmäiset aloittivat syksyllä ammattiopinnot Varkauden Sakkyllä. Toiselle asteelle siirtyminen on ensi syksynä edessä useilla nuorilla aikuisilla. Sekä ammattikoulu että lukio kiinnostavat.

Lapset olivat ensimmäisessä ryhmässä pieniä, joten he menivät aluksi joko päiväkotiin tai valmistavaan opetukseen Waltterin kouluun. Nyt he ovat ala- ja yläkoululaisia.

Myöhemmin Varkauteen saapuneissa pakolaisperheissä lapset ovat pääosin teini-ikäisiä tai nuoria aikuisia. He aloittivat joko valmistavasta opetuksesta koululla tai samalta kurssilta vanhempiensa kanssa.

Varkauden kotouttamistyössä on muuttunut eniten koulutus. Viime vuodesta lähtien pakolaiset ovat aloittaneet opintonsa luku- ja kirjoitustaidon kurssilla Soisalo-opistossa. Painotus on entistä enemmän siinä, että suomalaiset kirjaimet tulevat ensin tutuksi ja muulle oppimiselle syntyy vahva pohja. Kurssilla opiskellaan kielen lisäksi myös suomalaista tapakulttuuria.

– Kolmas sektori on saatu tänä vuonna entistä enemmän mukaan, esimerkiksi Perheentalolla on naisten iltoja ja SPR on käynnistänyt vertaistoiminnan, Tuovinen kertoo.

Uuteen ympäristöön sopeutumista auttavat Varkaudessa kaksi kotoutumisohjaajaa verkostoineen. Ohjaajista toinen työskentelee osin Leppävirralla. Kotoutumispalveluita tarjotaan kaikille ulkomailta Varkauteen muuttaneille, eli asiakas voi olla yhtä hyvin vaikka työperäinen muuttaja tai pakolainen.

Psykososiaalisten palveluiden johtava virkamies Riitta Mentula näkee, että pakolaisten vastaanotto on kehittänyt kaupungin maahanmuuttajapalveluita ylipäätään.

– Valtuusto päättää pakolaisista vuosittain erikseen. Olisi hyvä, että ryhmiä tulisi säännöllisesti lisää, niin kaupungin palveluissa pysytään hereillä tämän asian suhteen.

Kommentoi