Sanomalehdet ja kaupunkilehdet ovat ylivoimaisesti tärkeimmät mediat, kun suomalaiset hakevat tietoa äänestyspäätöksensä tueksi

Kuvituskuva. Ilona Noponen

Sanomalehdet ja kaupunkilehdet ovat ylivoimaisesti tärkeimmät mediat, kun suomalaiset hakevat tietoa äänestyspäätöksensä tueksi huhtikuun 2021 kuntavaaleihin. Tämä selviää IROResearchin tammikuussa Uutismedian liiton toimeksiannosta tekemästä Kuntavaalimediat 2021 -tutkimuksesta.

Suomalaisista 58 prosenttia aikoo hakea tietoa äänestyspäätöksensä taustaksi painetuista tai digitaalisista sanomalehdistä ja 42 prosenttia painetuista tai digitaalisista kaupunkilehdistä.

Kolmanneksi eniten tietoa haetaan televisiosta (35 prosenttia) ja neljännelle sijalle sijoittuu sosiaalinen media (32 ).

Mitä varmemmin ilmaisee aikovansa äänestää kuntavaaleissa, sitä suuremmaksi sanomalehtien ja kaupunkilehtien merkitys kasvaa äänestyspäätöksen tukena.

Sosiaalinen media nousee sanomalehtien rinnalle nuorimpien, äänestämisaikeistaan kuitenkin vanhempia epävarmempien äänestysikäisten keskuudessa. Yli 55-vuotiailla sosiaalisen median antama äänestystuki on vain vähäinen.

Suomalaiset hakevat kuntavaalien äänestyspäätöksiin tukea sanomalehdistä ja kaupunkilehdistä, joista he muutenkin kertovat seuraavansa säännöllisesti asuinkuntansa asioita.

Painetuista tai digitaalisista sanomalehdistä asuinkuntansa uutisointia seuraa 70 prosenttia ja kaupunkilehdistä 59 prosenttia suomalaisista. Kolmanneksi sijoittuu televisio ja neljänneksi sosiaalinen media.

Useiden medioiden verkkosivuillaan ennen kuntavaaleja julkaisemat vaalikoneet kiinnostavat kokeilemaan, kuka ehdokkaista olisi sopivin. Erittäin todennäköisesti medioiden vaalikonetta kokeilisi 42 prosenttia suomalaisista ja melko todennäköisesti 31 prosenttia.

Kokeiluhalukkaimpia ovat alle 45-vuotiaat.

Lähes puolet suomalaisista pelkää yhteiskuntarahaa rikkovan ja eripuraa lietsovan vihapuheen määrän kasvavan, kun etenemme kohti ensi huhtikuussa järjestettäviä kuntavaaleja. Huolen jakavat kaikenikäiset.

Kommentoi