Tuula Ruokamo Poro pääsi hengestään, mutta jänis loikkasi metsään

Maantie oli jäinen ja jarrutin maltilla, kun näin vasemmalla puolella tietä kohti pyyhältävän jäniksen. Sepä ei pomppinutkaan yli tien, vaan päätti ryhtyä kilpasille kanssani ja kääntyi juoksemaan tien vasenta reunaa. Siinä se mennä pylkkäsi edelläni hyvää kyytiä: takajalat tamppasivat lumista piennarta, vuoroin viuhahti töpöhäntä yläpystyyn ja vuoroin vilahtelivat pitkien korvien pikimustat kärjet. Se ei vilkuillut sivuilleen vaan paahtoi menemään.