Pohjois-Savon hyvinvointialuestrategiassa palveluiden järjestämisen tavoitteena on, että usein tarvittavat, kattavat ja tasalaatuiset terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja pelastustoimen palvelut tuotetaan lähellä asukkaita koko Pohjois-Savon alueella. Palveluita toteutetaan itse ja yhdessä yritysten, järjestöjen ja muiden kumppaneiden kanssa. Palveluiden porrastus toimii ja digitaalisuus, tekoäly ja automaatio ovat arkea myös hyvinvointialueen palveluissa.
Tämän toimivan ”hyvinvointikoneen” suunnittelua ja rakentamista on jatkuvasti leimannut kiire. Ja mehän tiedämme, miten hyvin hommat kiireessä hoituvat. Strategiatyö vaatii aikaa ja resursseja.
Vuoden alussa palvelujen järjestämisvastuu, rahoitus ja toiminnan johtaminen siirtyivät hyvinvointialueille mutta alueen palvelustrategiaa vasta laaditaan, kun järjestyksen pitäisi kaikkien oppien mukaan olla päinvastainen. Vuosi lisää strategian viemiseksi konkreettisten toimintatapojen tasolle yhteistyössä kuntien kanssa ennen vastuiden siirtymistä olisi ollut tarpeen.
Strategian luominen lennosta muutosten keskellä toimii huonosti. Mutta tämä nyt on tilanne. Aikaa ei enempää valtiovallan taholta suotu.
Palvelustrategialuonnos on vihdoinkin lausuntokierroksella kunnissa. Tiukalla aikataululla. Varkaus ottaa varsin kattavassa vastauksessaan kantaa erityisesti palvelujen jatkuvuuden ja tasa-arvoisuuden kannalta oleellisiin asioihin.
Hyvää on, että palveluiden toteutuksessa on päädytty erityistason palvelupisteisiin Iisalmessa, Kuopiossa ja Varkaudessa. Järkevällä työnjaolla KYSin kuormitusta pystytään jakamaan ja samalla palvelustrategian mukainen kattava palveluiden tuottaminen lähialueilla toteutuu.
Kuntien aikaisemmin järjestämät ja hyväksi koetut toimintamallit olisi syytä ylläpitää sen ajan, kun hyvinvointialue rakentaa omia korvaavia ratkaisujaan. Esimerkkinä Varkaudessa käytössä ollut ja hyvinvointialueen myötä lakkautettu digiklinikka. Se edusti juuri sellaista palvelua, jota hyvinvointialueen strategian mukaan tulisi nimenomaan kehittää.
Strategian mukaan palveluja pitäisi kehittää asiakaslähtöisesti. Palvelujen mittareista asiakaspalaute kuitenkin lähes loistaa poissaolollaan. Systemaattinen asiakaspalautteen keräämistä ja seurantaa tulisi toteuttaa kaikkien palvelujen osalta. Vain asiakkaita kuuntelemalla palveluja on mahdollista kehittää asiakaslähtöisesti. Myös yksittäiset asiakaskokemukset merkitsevät. Varsinkin epäonnistumiset. Sieltä löytyvät järjestelmän heikkoudet ja parannettavat kohdat. Virheistä nimenomaan opitaan tai ainakin pitäisi.
Monet kunnista kiinnittävät lausunnoissaan huomiota siihen, että palveluverkon muutosten osalta on tärkeää ennakointi ja kuntien kuuleminen riittävän aikaisessa vaiheessa ja että palveluverkoston suunnittelua tulee tehdä yhdessä kuntien kanssa.
Tätä mekin toivomme. Nykyisellään yhteydenpito ja tiedottaminen on ollut kovin vaisua ja alueen viranhaltijapäätökset yllättävät ”puun takaa” niin työntekijät, asiakkaat, aluevaltuutetut kuin kunnatkin.
Kirjoittaja on Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuutettu ja asiakaskokemusjaoston jäsen.