Kansanedustaja Hannu Hoskonen esittää mielipidekirjoituksessaan (WL 31.1.) virheellisiä väitteitä Suomen hiilinielusta, turpeen kohtelusta ja Ilmastopaneelin kannoista.
Hoskonen väittää, että Suomen hiilinielut ja päästöt on laskettu tietoisesti väärin osoittamaan, että metsätkin ovat päästölähteitä. Tämä ei pidä paikkaansa. Tilastokeskuksen mukaan hoidettu metsämaa on nielu, suuruudeltaan noin -8,4 Mt. Suomen tilastoviranomaiset, Tilastokeskus sekä metsien osalta myös Luonnonvarakeskus, ovat asiantuntevia organisaatioita, jotka noudattavat kansainvälisesti sovittuja laskentamenetelmiä, eivätkä toimi epäeettisellä tavalla. Kansanedustajalta on vastuutonta johtaa kansalaisia harhaan väittämällä, että Suomen tilastoviranomaisiin ei voi luottaa.
Hoskosen mukaan Ilmastopaneelin puheenjohtaja ”vilauttelee miljardilaskuja päästökaupasta”. Väittämässä Suomen ja EU:n maankäyttösektorin politiikka ja päästökauppa menevät sekaisin. Ennakkoarvioiden mukaan Suomi ei saavuta kaudella 2021–2025 maankäyttösektorin tavoitteita. Syntyvät maankäyttösektorin päästöt tulee hyvittä toisaalla, joko lisäpäästövähennyksillä taakanjakosektorilla, kuten liikenteessä tai maataloudessa, tai hankkimalla nieluyksiköitä toisesta EU-maasta, jolla on nieluylijäämää – ei päästökaupasta.
Hoskonen vaatii turpeen päästöille verovapautta päästökaupassa vuotuiseen kasvuun saakka tai kustannusten kompensointia energian tuotannossa. Energiaturpeen poltosta syntyvät päästöt ovat verrattavissa fossiilisiin päästöihin, eikä ole ilmastollisia perusteita vapauttaa turpeen polton päästöjä hiilidioksidin hinnoittelusta.
Ajatus, että luonnontilaiset suot sitovat hiiltä ja se pitäisi hyvittää turpeen tuottajille, ei ole kestävä. Turve ei turpeenottoalueilla lisäänny, vaan vähenee, joten kasvulla luonnontilaisilla soilla voi hyvittää turpeen tuotannon päästöjä. Sitä paitsi, kun luonnontilaisten soiden metaanipäästöt otetaan huomioon, luonnontilaiset suot voivat osoittautua jopa päästölähteiksi, kuten Luonnonvarakeskuksen tutkijat ovat todenneet.
Toteutuessaan Hoskosen ehdotus vain kasvattaisi Suomen päästöjä. Hoskosen vaatimuksessa myös sekoittuvat toisiinsa päästöoikeuden hinta ja vero. Hämäräksi jää, mitä Hoskonen lopulta tarkoittaa.
Yhdestä asiasta olemme kuitenkin Hoskosen kanssa samaa mieltä. Ei ole oikein, että ainespuuta palaa energiaksi ja pois metsäteollisuuden käytöstä. Ratkaisu ei kuitenkaan ole paluu turpeeseen vaan uusien ja vähäpäästöisten primaarienergian lähteiden edistäminen.
Tällaisia ovat aurinkoenergia, geoterminen energia, maalämpö ja myös mahdollinen modulaarinen ydinvoima. Näitä täydentäviä ratkaisuja ovat hukkalämmöt, lämpövarastot sekä lämpöverkkojen tehokkuutta lisäävät ratkaisut.
Turpeen kymmeniä vuosia jatkunut ja edelleen jatkuva tukeminen Suomessa on hidastanut kehitystä kohti näitä ilmastoystävällisiä ratkaisuja.
Suomen ilmastopaneelin
puheenjohtaja