Historiallinen sote-uudistus toimeenpantiin vuodenvaihteessa ja järjestämisvastuun muutos on onnistunut valtaosassa alueita erinomaisesti. Isoja muutoksia toiminnoissa ei toistaiseksi ole vielä nähty, mutta hyvinvointialueet ovat väistämättä isojen kysymysten äärellä.
Miten turvata jatkossa asiakaslähtöiset, laadukkaan ja yhdenvertaiset palvelut käytettävissä olevilla resursseilla? Lisähaasteen toiminnan suunnitteluun tuo uusi valtiovetoinen rahoitusmalli, jossa käytettävissä oleva rahoitus on päätetty etukäteen ja sillä pitäisi tulla toimeen.
Kuntajärjestämisen aikana kuntien verotusoikeus sekä muiden tehtävien rahoituksen uudelleen kanavoiminen sotelle, toi monesti kaivattua lisärahoitusta. Tällaista takaporttia hyvinvointialueilla ei ole, vaan omillaan olisi tultava toimeen, ainakin alun käynnistysvaiheen ja siihen kohdistuvan lisärahoituksen jälkeen.
Myös investointivaltuudet ovat tiukat ja esimerkiksi Pohjois-Savon osalle ei lupaa uusille investoinneille valtion puolelta myönnetty. Myös tämä luo reunaehtoja toiminnan suunnittelulle.
Pohjois-Savon hyvinvointialue on tarttunut haasteeseen aktiivisesti ja käynnistänyt palvelustrategian valmistelun. Valmiita linjauksia pitäisi pystyä vahvistamaan jo kesäkuussa kokoontuvassa aluevaltuustossa. Palvelustrategiassa hyvinvointialueen tulee päättää järjestämisvastuulleen kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon pitkän aikavälin tavoitteet.
Käytännössä strategiassa määritellään tavoitteet sille, miten sote-palvelut toteutetaan jatkossa asukkaiden tarpeet, paikalliset olosuhteet, palveluiden saatavuus sekä kustannusvaikuttavuus huomioiden.
Uskomme, että Pohjois-Savon hyvinvointialueella on kaikki mahdollisuudet onnistua tässä työssä erinomaisesti, sillä hyvinvointialueilla kaikki resurssit ovat yhteisiä, kuntarajat eivät määrittele palvelutuotantoa, eikä hallinnollisia esteitä pitäisi olla, kun kaikki toiminta on yhden hallinnon ja johdon alla.
Nyt on aika tarttua rohkeasti kiinni uusin mahdollisuuksiin ja unohtaa vanhaa järjestämisrakennetta rasittaneet ongelmat. Hyvinvointialueen toiminta ja resurssit on nähtävä yhtenä kokonaisuutena perustasolta vaativiin erikoistason palveluihin. Myös hyvinvointialueen eri alueet ja siellä sijaitsevat palvelut on nähtävä voimavarana ei taloudellisena rasitteena.
Erityisesti sote-palveluissa iso haaste on ollut jo pitkään vaativien palveluiden ruuhkautuminen ja pitkät hoitoonpääsyajat. Ilolla olemme huomanneet hyvinvointialueen avaukset, jossa esimerkiksi Varkauden hyvinvointikeskus Aallon ja Iisalmen sairaalan kapasiteetti on nähty mahdollisuutena purkaa KYS:n hoitojonoja. Tämä on hyvä esimerkki uudesta tavasta ajatella ja tuottaa palveluita huomioiden käytettävissä olevat yhteiset resurssit ja niiden tarjoamat mahdollisuudet.
Tällaisia rohkeita avauksia tarvitsemme lisää!
Joonas Hänninen
kaupunginjohtaja
Kati Hynninen
kaupunginhallituksen puheenjohtaja
Paula Pulliainen
kaupunginhallituksen 1. vpj
Tiina Grönlund
kaupunginhallituksen 2. vpj