Vattuvuori on käytännössä puolikunnallinen liikuntapaikka. Sen ylläpitoon on käytetty viime vuosina veronmaksajien rahaa 100 000 euroa vuodessa. Operaattorina on toiminut yrittäjä. Periaatteessa vastaava mallia voitaisiin toteuttaa muissakin liikuntapaikoissa, kuten Kämärin yläkentällä, jäähalleilla tai vaikkapa Kisapuistossa.
Tällainen esitys ei tietenkään menisi läpi poliittisessa päätännässä. Nyt on kuitenkin annettu yhden kaupungin subventoiman liikuntapaikan jäätyä ja se hyväksytään hiljaisesti. Vattuvuoren käyttäjistä suurin osa on nuoria, joita ei ole edustamassa urheiluseura, joka puskisi omaa agendaansa kaupungin veroeurojen jaossa.
Me veronmaksajat subventoimme valtaosaa Varkauden liikuntapaikkojen investoinneista ja käyttökuluista. Hyvä niin. Mutta verorahojen käytön kannalta lienee periaatteessa sama asia onko lapsella ja nuorella jalassa sukset vai luistimet tai maila kädessä vai nappulakengät jalassa? Rahan jaossa kaikki samalla viivalle!
Kaupungin väkimäärä vähenee. Myös nuorten määrä vähenee. Samaan aikaan nuorten toiveet erilaisiin liikuntoihin muuttuvat. Moukarin heitto ei houkuttele nuoria, vaikka Keskuskentälle hankittaisiin kolmas tai kolmaskymmenes moukarihäkki. Esimerkiksi parkour kiinnostaa oletettavasti enemmän tai temppuilu laudalla ja pyörillä.
Viime vuosina matalan kynnyksen liikuntapaikat ovat tulleet suosituksi puheenaiheeksi. Varkauskin on kunniakkaasti ja edullisesti toteuttanut näitä matalan kynnyksen paikkoja, esimerkiksi salibandy kaukalot Keskuskentälle tai skeittisparkki Tehtaan koululle ja kuntolaitteet puistoihin. Myös kuntoportaat sekä frisbee golf -rata Vattuvuorella näyttävät vetävän väkeä. Paljon hyvää on siis saatu aikaan.
Koulu on keskeisin paikka, jossa kaikki nuoret ovat yhdessä. Koulujen yhteyteen tulisi satsata paljon liikuntaa, ja varsinkin sellaista ruumiin kulttuuria, josta nuoret pitävät. Uskon että rahoitusta koulu- ja liikuntakombon kehittämiseen löytyisi sulkemalla vanha jäähalli ja myöhentämällä ison tekojään käyttöönottoa.
Julkinen rahoitus Vattuvuoren peruskorjaukseen ja käyttökuluihin myös löytyy, jos halutaan. Kyse on poliittisesta tahdosta: halutaanko edistää nuorten omaehtoista lumiliikuntaa vai ei? Ja vieläpä liikuntaa, jossa on voimakas sosiaalinen ulottuvuus ilman kilpaurheilun luomia paineita.
Tarve Vattuvuorelle ja muille nuorten haluamille liikuntapalveluille on erittäin helppoa selvittää teettämällä kysely kaikissa Varkauden kouluissa ja oppilaitoksissa kysymällä: Mitä liikuntamuotoja haluaisit harrastaa, jos saisit vapaasti valita ilman, että sinun täytyy ajatella kustannuksia?
On tietysti selvää, että jalkapallon harrastaminen on ihan perustasolla edullisempaa kuin laskettelu. Mutta kilpaurheilun tullessa kuvioon, lajissa kun lajissa, kustannukset nousevat merkittävästi. Veronmaksajien kustannukset ja urheilevan lapsen vanhempien kustannukset nousevat.
Lasken lopuksi laskettelun/lautailun kustannukset: veromaksajat 100 000 euroa, Omavastuu: hissilippu 200euroa, käytetyt hyväkuntoiset välineet maksavat noin 250 euroa ja niillä pärjää useamman vuoden. Mäkeen voi mennä myös fillarilla. Niin minä, ja moni muukin junnu teki, Kommilasta saakka, aikoinaan 1960–1970-luvuilla.
Olin 18-vuotias kun menin eka kertaa mäkeen Vattuvuorelle autolla, kaverin kyydissä sekin. Moni asia on siis mahdollista, jos vain oikein haluaa. Toivon että Varkauden päättäjät eivät päästä yhtä tärkeää talvikuntapaikkaa kuolemaan, vaan näkevät Vattuvuoren tärkeän merkityksen nuorille ja koko kaupunkikuvalle. Siispä uusi yritys ensi vuonna!
lumimies