Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Sari Järn | Katsotaan translakia suoraan silmiin! – Arki lyö julkiseen vessaan mennessä joka kerta kasvoille

Kuopion syysmarkkinoiden vilinässä katseeni pysähtyi torilla yksinään seisovaan nuoreen. Näin, että hänellä oli sateenkaaren väreissä oleva laukku. Nuori vaikutti hiukan ahdistuneelta, joten katsoin parhaaksi mennä keskustelemaan hänen kanssaan. Lähempi tarkastelu paljasti laukun tekstin: ”Transmies liikenteessä.”

Tarjosin nuorelle suklaata, ja kielenkannat aukesivat. Hän kertoi, kuinka haaveet uudesta työpaikasta ja muutosta olivat kariutuneet, kunnes päästiin itse asiaan. Hän kertoi kiivaasti omia näkemyksiään siitä, millaista on elää yhteiskunnassa transmiehenä. Kun ilmeni, että minulla onkin omakohtaista kokemusta asiasta, hän rentoutui. Minulle ei tarvinnutkaan puolustella asiaa millään tavalla.

Oma nuoreni päätyi kymmenisen vuotta sitten toisenlaiseen ratkaisuun, mutta tapahtumasarja avasi lopullisesti silmäni transihmisten maailmaan. Näiden vuosien varrella olen seurannut monen tutun perheen kasvua uuteen arkeen.

Kun näistä asioista keskustellaan, monesti nostetaan esiin arkijärki. Järjen käytössä ei ole mitään vikaa, mutta mitäpä Suomesta kertovat vaikkapa tilastot. Keväällä 2022 sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen eurooppalainen kattojärjestö ILGA-Europe julkaisi vuosiraporttinsa sekä sateenkaarikartan 49 Euroopan maan ihmisoikeustilanteesta. Suomen sijoitusta painaa ihmisoikeusloukkauksia sisältävä translaki.

Setan eduskuntavaalitavoitteissa 2023 on esitys, että Suomeen luodaan sateenkaaripoliittinen toimintaohjelma. Tulossa oleva lainsäädännön uudistus ei vielä täytä kaikkia niitä toiveita, joita tavoitteissa on, mutta se on jo selkeä parannus entiseen.

Pidän erittäin tärkeänä, että uudistus poistaa laissa olleen lisääntymiskyvyttömyyden vaatimuksen. Se on mielestäni poikkeuksellisen räikeä ihmisoikeusloukkaus.

Ymmärrän oman kokemukseni perusteella huolen transnuorten jättämisestä uudistuksen ulkopuolelle. En ole ajatusteni kanssa yksin. Muun muassa Lastensuojelun keskusliitto on lausunut lakiluonnoksesta, että sen keskeisin ongelma on täysi-ikäisyyden säilyttäminen sukupuolen juridisen vahvistamisen ehtona.

Lopuksi palautan mieleen pätkän minun ja nuoren miehen keskustelusta. ”Sinun ei tarvitse koskaan miettiä, mihin vessaan voit mennä.” Toden totta, tämä tuli minulle heti vastaan, kun lähdimme kotia kohti. Pysähdyimme huoltoasemalla, jonka seinässä luki kissankokoisin kirjaimin naisille/miehille.

Mitäpä jos ulkoinen olemukseni ei vastaisikaan oletuskuvaa naisesta tai miehestä? Miltä tuntuisi marssia reippaasti jompaankumpaan noista tiloista?

Toivon lämpimästi, että tapaamani nuori transmies pääsee yhä useammin käyttämään julkisia unisex-vessoja. Arki lyö joka kerta kasvoille, kun pitää valita, mihin vessaan uskaltaa mennä.

Kirjoittaja on TKI-asiantuntija, kirjailija ja kansanedustajaehdokas (sd.).