Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Heimo Pöllänen | Varkauden viihtyvyydessä on paljon tekemistä

Vuonna 2017 uunista oli saatu paistetuksi tuore kaupunkistrategia, jonka tarkoitus lienee ollut luoda vuosille 2018 – 2040 ajoitettu ohjenuora, sekä viran- ja toimenhaltijoille että kaupungin johdolle ja luottamusmiehille.

Ohjelman haastavin, strateginen kärkitavoite oli ja on tarkasti ottaen: ”62 000 asukkaan Warkaus muodostaa veto- ja elinvoimaisen talousalueen Itä-Suomessa”. Joskus olen kysynyt päättäjiltä, missä mielen tilassa tuo slogani on saanut alkunsa. Nyt, melkein viisi vuotta myöhemmin, Varkauden on pitänyt tyytyä jo alle 20 000 asukkaaseen.

Strategian pääotsikoiden mukaan asioita tehdään kunnianhimoisesti sekä määrätietoisesti, toimitaan tarmokkaasti ja seuranta on säännöllistä ja aktiivista. Työntekijöitä innostetaan talkoisiin, lisäksi tytär- ja osakkuusyhtiöitä ohjataan kohti yhteisiä tavoitteita.

Hankkeessa saavutettuja tuloksia voinee ilmaista urheilijoiden käyttämillä vakiotermeillä: "Ponnistus ei osunut kohdalleen, tuulta oli liikaa tai liian vähän, pito ja luisto oli muilla parempi.” Kuinkahan toimii tavoitteiden mukainen säännöllinen seuranta?

Työni takia liikun päivittäin kaupungilla ja lähiympäristössä pääosin autolla ja illalla pyörällä tai jalkaisin. Siinä samalla kiinnittyy katse joskus ympäröivään luontoon tai kaupunkimaisemaan. Tuloskortissa on yhtenä otsikkona Varkaus on viihtyisä kaupunki. Se pitää suurelta osin paikkansa, mutta kaikki ei ole mennyt sloganin mukaisesti ns. putkeen.

Tavoitteiden mukaan tuloväylät ja keskusta-alue pidetään siistinä ja hyvin hoidettuina, onko niin? Kun kaupunkiin tullaan Joensuusta päin, on ensimmäisissä liikennevaloissa ollut rimoja ristikolla ja monta kuukautta.

Rosson risteyksestä alkava keskikoroke Relanderinkadulle saakka on päällystetty mitä erilaisemmilla tuotteilla. Niitä on noin kahdeksaa eri mallia. Välillä on hiekka- ja murskekasoja ja rikkonaisia laattoja sekä pihakiviä. Leikkaamatonta heinää tunkee esille pinnan rakosista. Eipä käy hyvänä esimerkkinä siististä ja hyvin hoidetusta tuloväylästä.

Ruosteinen liikuntaesteisten luiska on toivottanut turistit ja kaupunkilaiset vuosikaudet tervetulleeksi kaupunkiin idästä päin tullessa. Lieneekö sen asian valvonta rakennusvalvonnan vai kaupunkikuvaryhmän vastuulla vai ei kenenkään?

Pirtinvirran sillan eteläpäässä on nyt pari kuukautta pystyssä pysynyt liikenteenjakajan merkki. Se oli keväällä useita kertoja pitkällään osittain kadulla ja sain siitä kerran osuman autoni etumaskiin, kun rekka-auton pyörä nosti sen osittain pystyy ajoreitilleni. Onneksi vaurio ei ollut korvausvaatimusten arvoinen.

Kävin siirtämässä merkin iltasella kevyen liikenteen väylälle turvaan. Soitin aamulla kaupungille ja sain vastauksen: ”Ei kuulu meille, Destia tai Savon Kuljetus vastaavat työstä.” Se oli kolmen toimijan yhteistyötä parhaimmillaan. Eikä siis kenenkään vastuulla!

No, nyt opas seisoo paikallaan, mutta liikennemerkki on tosin kuin romuliikkeen varastosta hankittu, ruttuinen ja maalivikainen. Olisi jo aika uusia se ennen talven tuloa, jos vastuutaho, rahat ja työhalut uusimistyöhön sattuisivat löytymään.

Sama toive koskee 5-tien ylikulkusillan keskikorokkeen itäpäätyä, jossa on kottikärryn kokoinen läjä, korokkeen päästä irronneita liimakiviä, osittain ajoradalla. Tilanne on ollut sama kohteessa jo muutaman kuukauden ajan. Toivottavasti ne kivet eivät osu autojen keulaan tai pohjaan. Maksaja on kyllä varmasti selvillä, jos näin käy.

Kenenkähän vastuulla ovat tuolla kadun osalla olevien sinkittyjen, mutta osittain ruosteisten muovipannoilla koristettujen valo- ja liikennevalopylväiden uudelleen pinnoitus?

Hyvät vastuuhenkilöt, sovitaanko, että ensi keväänä, kun lumet ovat sulaneet, asiat pannaan kuntoon, erityisesti pääväylillä ja tarvittaessa muillakin kaupunkialueilla.

Tänä kesänä voimat taisivat loppua kesken, toivottavasti syynä ei ollut väärä nesteytys.