Kansanedustaja Matti Semi (vas.) on vaikuttanut valtakunnan politiikassa ainoana varkautelaisena jo kaksi kautta. Kolmas kausi on tavoitteena eikä se ole ihme.
Vuoden 2019 vaaleissa Semi sai mainion äänipotin, joka vei hänet ainoana vasemmiston pohjoissavolaisena kansanedustajana eduskuntaan. Jos oma mieli ei enää vetäisi Arkadianmäelle, puolueesta varmasti löytyy kovaa tuuppausta.
Varkautelaisista Semin päihitti äänimäärässä viimeksi Timo Suhonen. Suhonen ennätti astella eduskunnan suureen saliin vaali-iltana mutta joutui palaamaan pian takaisin rappusille. Toveri Tuula Väätäinen kiilasi 29 äänellä ohi tarkastuslaskennassa.
Täpärän häviön jälkeen olisi ollut suuri ihme, jos Suhonen ei olisi asettunut uudelleen ehdolle. Työ Teollisuusliiton järjestämistoimitsijana on juoksuttanut miestä ympäri Pohjois-Savoa ja Pohjois-Karjalaa, Savo-Karjalan vaalipiiriä siis. Tunnettuus on kasvanut luonnostaan demareiden perinteisillä pelikentillä.
Suhosen tietä saattaa tasoittaa, ettei Varkaudesta ole tällä kerralla toista demariehdokasta. Viimeksi kisassa oli mukana Jaakko Ikonen, jonka äänimäärä jäi kauaksi vaadittavista mutta olisi saattanut tuoda Suhoselle puuttuvat äänet.
Myöskään Leppävirralta ei ole löytynyt demareille ketään ehdolle. Joroisista sen sijaan ponnistaa Sari Järn, joka nousi Joroisten valtuustoon viime vuoden kuntavaaleissa ja asteli saman tien valtuuston puheenjohtajaksi. Aluevaaleissa äänet riittivät varavaltuutetuksi. Tarmokas monitoiminainen tekee varmasti topakan kampanjan.
Oikeista ja vakavista aiheista ei ole pulaa.
Kokoomuksen Kati Hynnisellä on riittänyt viime aikoina poliittista nostetta, jonka seuraava askel on kansanedustajaehdokkuus.
Kuntavaaleissa Hynninen nousi Varkauden kaupunginhallituksen johtoon. Tammikuun aluevaaleissa hän sai niin mainion äänisaaliin, että se taisi yllättää hänet itsensäkin. Hynninen marssi Pohjois-Savon aluevaltuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi kokoomuksen toiseksi suurimmalla äänimäärällä. Se kiistatta osoittaa, että rahkeet saattavat riittää enempääkin.
Viime vaaleissa kokoomuksen ehdokkaana oli Kaisa Hartikainen-Herranen. Hän otti kohtuullisen äänipotin mutta olisi pystynyt paikallisesti parempaakin, jos kokoomuslaiset osaisivat paremmin seisoa ehdokkaansa takana.
Nähtäväksi jää, miten se onnistuu tällä kerralla. Joka tapauksessa äänistä vie siivun Joel Elmaci, joka istuu ensimmäistä kautta Varkauden kaupunginvaltuustossa.
Joroisista ja tuskin Leppävirraltakaan on tulossa ehdokasta kokoomukselle.
Perussuomalaisista varkautelaiset saivat ehdolle parhaan vaikuttajansa Tiina Grönlundin, joka on jo vanha tekijä niin Varkauden valtuustossa kuin kaupunginhallituksessakin. Paikka irtosi myös Pohjois-Savon aluevaltuustoon. Viimeksi Grönlund toi puolueelleen reilut 900 ääntä.
Joroisista eduskuntaan aikoo suunnistaa Hannu Lahtinen, perussuomalaisten ensimmäisen kauden kunnanvaltuutettu.
Keskustalle ei Joroisista tule ehdokasta. Keskustan paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Jani Kautto ei myönnä, että kyse olisi Savo-Karjalan vaalipiiristä, jossa Joroinen on ensimmäistä kertaa. Eikä ehkä olekaan. Armas ja Katri Komin jälkeen Joroisista ei ole noussut niin vetovoimaisia keskustalaisia, jotka olisivat voineet koputella eduskunnan ovia.
Leppävirralta sen sijaan on tarjolla kaksi ehdokasta, Auli Piiparinen ja Timo Ripatti. Ainakin Auli Piiparisen taakse onkin jo ennättänyt lähteä myös keskustalaisia myös Joroisista.
Kristillisdemokraattien ehdokkaana Varkaudesta on Heidi Hartikainen, joka istuu myös Varkauden kaupunginvaltuustossa.
Huhtikuun 2023 eduskuntavaaleihin on vielä aikaa yli puoli vuotta, eikä puolueiden ehdokasasettelun aikakaan ole vielä päättynyt.
Nykyisessä maailmantilanteessa valtakunnan politiikassa ja puolueiden kannatuksessa voi tapahtua vaikka mitä. Joka tapauksessa tulossa on vaalikamppailu, jossa oikeista ja vakavista aiheista ei ole pulaa.
Vaikka kansallinen etu on näinä aikoina vahvasti kansanedustajien johtotähti, tavoitteen pitää olla, että Varkauden seutu saa vähintään yhden mutta mielellään kaksi kansanedustajaa.